Uuden EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista uskoo, että Yle Uutisten raportointi kallistuu vasemmistolaiseen suuntaan. Tämä herättää kysymyksiä valtion omistaman median puolueettomuudesta ja sen roolista julkisessa keskustelussa.

Kyselyssä havaittiin myös, että lähes puolet vastaajista (49 %) ei näe Ylen painotuksissa merkittävää eroa vasemmiston tai oikeiston välillä. Tämä tarkoittaa, että suuri osa kansasta on tyytyväinen Ylen uutistarjontaan, mutta samalla se herättää myös kriittisiä kysymyksiä median puolueettomuudesta.

Yle näyttäytyy vasemmistolaisena verrattuna muihin valtakunnallisiin medioihin: Helsingin Sanomat (32 %), Ilta-Sanomat (16 %) ja MTV Uutiset (12 %) saavat vähemmän vasemmistolaiseksi koettua palautetta. Tämä voi viitata siihen, että suomalaiset kokevat Ylen uutiset olevan selkeästi omassa luokassaan – vasemmistolaisen näkökannan edustajina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius, joka istuu myös Ylen hallintoneuvostossa, on ottanut tulokset vakavasti. Hän painottaa, että Ylen tulisi kuunnella kansan huolia puolueellisuuden mahdollisista vaikutuksista. "Verorahoitteisen median ei tulisi kallistua minkään poliittisen suuntauksen puolelle", hän toteaa.

Erityisesti huomiota herättää se, että Ylellä havaittiin vasemmistolaista painotusta 40 %:n mielessä, kun oikeistolaista näkökulmaa tunsi vain 5 % vastaajista. Tämä epäsuhta tuo esille julkisen keskustelun haasteita, ja Vigelius kysyy, mitä se kertoo suomalaisilta medioilta, kun vasemmisto nähdään laajasti, mutta oikeisto täysin aliedustettuna.

Vaikka suomalaisten luottamus mediaan on parantunut ja on korkealla tasolla, Vigelius varoittaa asenteellisuuden riskeistä, jotka voivat vaikuttaa totuudenmukaiseen tiedonsaantiin. On olennaista, että tiedotusvälineet toimivat objektiivisesti ja monipuolisesti, jotta kansalaiset saavat oikean kuvan maailman tapahtumista.

EVA:n tutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä suomalaisesta (61 %) uskoo, että seuraamalla kotimaisia tiedotusvälineitä saa monipuolisen ja totuudenmukaisen käsityksen tapahtumista. Kuitenkin perussuomalaisista vain pieni osa jakaa tämän näkemyksen, mikä saattaa viitata syvempiin jakolinjoihin tiedonvälityksessä ja poliittisessa keskustelussa.

Mielenkiintoista on, että suomalaisten mielikuva median toiminnasta on parantunut merkittävästi 1990-luvusta asti, ja se on selvästi paremmalla tasolla kuin mitä se oli 1980-luvulla. Tämä kehitys herättää toiveita siitä, että media pystyy tulevaisuudessa palvelemaan kansaa entistä objektiivisemmin ja tasapuolisemmin.