Suomalaiset ovat entistä huolestuneempia vakavista sairauksista ja ostavat yhä enemmän vakuutuksia turvatakseen itsensä. Lähitapiolan toteuttaman Arjen katsaus -kyselyn mukaan vakavan sairauden vakuutusten myynti kasvoi viime vuonna 25 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä huima kasvu on jatkunut koko 2020-luvun ajan, ja vakuutusten myynti on noussut lähes 30 prosenttia vuodessa.

Eeli Hulmi, Lähitapiolan Henkiyhtiön johtaja, kertoo, että vakuutusten suosio johtuu pääasiassa ihmisten tarpeesta turvata arjen toimeentulo. Huoli heikentyneistä terveyspalveluista on myös keskeinen syy vakuutusten ostamiseen. Viime vuoden alussa voimaan tullut sairauspäivärahaleikkaus, joka on ollut jopa 17 prosenttia, on herättänyt kysymyksiä suomalaisten turvaverkon toimivuudesta vakavasti sairastuessa.

Hulmi mainitsee, että vuoden sairausloma voi aiheuttaa jopa 10 800 euron tulonmenetyksen, jos kuukausipalkka on 3 000 euroa. Tulonmenetyksen kasvu vuodenvaihteessa on ollut 3 600 euroa, mikä on erityisen huolestuttavaa kaikkien, erityisesti alempituloisten, kannalta.

Vakuutusyhtiöissä ollaan yllättäviä asiakkaitaan. Vakuutusten suosio on ollut suurinta tyypillisesti ruuhkavuosia eläville aikuisille, mutta nyt myös nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet ovat kiinnostuneet vakavan sairauden vakuutuksista.

Kyselyn mukaan syöpä on suomalaisille suurin huolenaihe (54 %), ja sen jälkeen tulevat aivoinfarkti (35 %). Nuoret sen sijaan korostavat huolia vakavista tapaturmista, kuten liikenneonnettomuuksista.

Vakavan sairauden vakuutuksessa kuluttajalle maksetaan kertakorvaus, jos hänelle diagnosoidaan turvan kattama sairaus tai hänelle tehdään vakuutusehdoissa määritelty toimenpide. Vakuutus kattaa muun muassa syövät, aivokasvaimet, sydäninfarktin ja aivohalvauksen.

Vakuutuksen suuruus määräytyy yksilöllisesti, ja korvaus on veroton. Vakuutusyhtiö suosittelee, että vakuutussumma olisi suhteutettu vuosiansioihin, ja vakuutusturvaa voi ottaa jopa 150 000 euroon asti. Kertakorvauksen voi käyttää vapaasti, eikä vakuutusyhtiö valvo sen kohteita. Yleisesti käytettyjä tarkoituksia ovat hoitokulut, arjen menot ja lomamatkat.

Terveydenhuollon asiantuntijat, kuten professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta, ovat kuitenkin huolissaan siitä, että monet suomalaiset uskovat heidän saavansa huonosti hoitoa vakaviin sairauksiin. Heidän mukaansa julkinen terveydenhuolto toimii edelleen hyvin, mutta monilla on vaikeuksia päästä matalan kynnyksen palveluihin, kuten terveyskeskuksiin.

Patja kyseenalaistaa myös yksityisten vakuutusten tarpeen, ja ehdottaa, että mahdollisesti vakaammat sijoitukset voisivat olla järkevämpi tapa varautua sairastumiseen. Hän korostaa kuitenkin tarvetta kuulua yhä kaksijakoiseen terveydenhuoltojärjestelmään, jossa osalla ihmisistä on kattava vakuutus, kun taas muilla ei ole samaa turvaa.

Kyselyyn vastasi 1 047 täysi-ikäistä suomalaista, ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.