Venäjän hyökkäyssota on saanut monet virolaiset suomalaiset liittymään Viron suojeluskuntaan, ja Tallinnan suomalaisryhmän keskeiset tehtävät tulevat keskittymään satamien ja esikuntien suojaamiseen.

Männiku ampumaradalla, lähellä Tallinnaa, joukko suomalaisia harjoittelee ampumista. Ryhmän johtajaksi on noussut TASK-yhteiskoulun vararehtori, 59-vuotias Minna Rytylä, joka kuvaa haluaan liittyä suojeluskuntaan nuoruudestaan asti. "Olen aina kaivannut mahdollisuutta osallistua armeijatoimintaan, ja nyt tuntuu siltä, että tämä on minun aikani", Rytylä sanoo.

Viranomaiset ovat maininneet, että kaikki halukkaat saavat verrattain vähän koulutusta, mutta perusvalmiudet oppii nopeasti. Kimmokkeena toiminnalle on ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka on saanut Rytylän toimimaan aktiivisesti puolustuksensa eteen.

Suojeluskuntatoiminta on vankka osa Viron maanpuolustusta, ja se on vapaaehtoista. Rakenne muistuttaa Suomen 1944 lakkautettua suojeluskuntajärjestelmää. Viron suojeluskunnassa Kaitseliit on 18 000 jäsentä, jotka osallistuvat säännöllisiin harjoituksiin.

Vaikka suomalaiset eivät voi olla varsinaisia jäseniä, he osallistuvat toimintaan tukijäseninä. Männikulla harjoittelevan joukkueen johtaja, luutnantti Rene Kalberg, kehuu suomalaisten osallistuvan harjoituksiin innokkaasti ja osoittavan hienoa motivaatiota. "Tämä ei ole vain harrastus, vaan valmistautuminen tositoimiin", hän korostaa.

Ryhmän jäsenet sanovat, että heidän toimintansa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden ylläpitää kuntoa ja oppia perus sotataitoja. Jukka Tenhunen, kaveriporukan johtaja, on saanut toimintaa käyntiin baarissaan Tallinnan Balti jaaman naapurissa.

"Tämä on meille enemmän kuin pelkkä hanke. Olemme sitoutuneet suojamaan toisiamme ja Viroa, joka tuntuu olevan toinen kotimaamme", Tenhunen toteaa. Myös veri tuntuu virtaavan syvempänä, kun Jere Suomalainen, joka on asunut Tallinnassa yli kolmekymmentä vuotta, vakuuttaa, että hän puolustaa Viroa, jos sota syttyy.

Ruotsin ja Suomen välillä käydyt taistelut ovat taustalla, ja suomalaiset ovat tottuneet säänneltyyn toimintaan. He ovat ymmärtäneet sodan vakavuuden ja ovat valmiita osallistumaan mihin tahansa, mitä tarvitaan. Loppujen lopuksi heidän päätavoitteensa on: "Olemme valmiita tekemään sen, mitä pitää!" Tämä yhteishenki ja rohkeus tekevät suomalaisista erityisiä ja arvokkaita tukijäseninä Viron suojeluskunnassa.