NANCHANG – Naiset asettelevat kukkakimppuja avaraan pääaulaan, jossa työmaamiehet viimeistelevät yksityiskohtia. Robotti-imuri siivoaa lattiaa, ja alakerrasta kuuluu poran ääni, kun työmenetelmät intensiivistyvät avajaisten lähestyessä. Nanchangin oopperatalon avajaiskonsertin alkamisaika lähestyy, mutta rakennus tuntuu olevan edelleen kesken.

Suomalainen arkkitehti Jyri Eskola on kuitenkin helpottunut. Kun hän viimeksi vieraantui paikan päällä kaksi viikkoa sitten, tilanne oli huomattavasti kaaottisempi. Puuttuvat elementit, kuten listat ja kaiteet, eivät kuitenkaan estä avajaisten onnistumista.

– Tapahtui kiinalainen ihme. Kun avajaispäivä oli vahvistettu, työt piti saada valmiiksi. Nyt voimme juhlia valmiissa rakennuksessa, Eskola kertoo iloisena.

Suomalainen arkkitehtitoimisto PES on ollut Kiinassa vuodesta 2005 ja menestynyt erityisesti kulttuurirakentamisessa. Heidän suunnittelemansa moniulotteinen oopperatalo Nanchangissa on vain yksi esimerkki heidän innovatiivisista projekteistaan, mukaan lukien Fuzhoun ja Nanjingin kulttuuri- ja taidekeskukset.

Nanchang, joka on kaakkois-Kiinassa sijaitseva 6,5 miljoonan asukkaan kaupunki, järjestää kilpailun tästä uudesta oopperatalosta vuonna 2020. Suunnittelu tapahtui haastavassa koronaeristyksessä, ja arkkitehdit uskovat, että tämä tehnyt yksityiskohtaisista keskusteluista rakennuksen suunnittelun aikana.

Kiinalaiset rakennuttajat eivät ole paljastaneet oopperatalon kustannuksia, mutta arviot ovat 70–90 miljoonan euron luokkaa. Tämä on samansuuntainen hinta kuin Turun musiikkitalolla, jonka valmistuminen on määrätty vuodelle 2026 – PES on myös sen suunnittelija.

Oopperatalo yhdistää suomalaista ja kiinalaista arkkitehtuuria ainutlaatuisella tavalla. Sen pelkistetty muotoilu erottuu perinteisistä kiinalaisista kulttuurirakennuksista. Rakennuksessa käytetään Jiangxin maakunnan arvostettua keramiikkaa, ja 1 600 istumapaikan salin seinät on verhoiltu bambulla, joka tuottaa erityisen akustisen elämyksen.

Rakennusala on ollut ratkaisevassa roolissa Kiinan taloudessa, mutta kolmen vuoden takainen lama on synkistänyt markkinoita. Rakennusbuumi 2010-luvulla johti siihen, että useita uusia rakennuksia jäi tyhjilleen ja suuret yhtiöt, kuten Evergrande, kamppailevat valtavien velkaongelmien kanssa.

– Onneksi Nanchangin projektin rakentaminen alkoi ennen kiinteistöhypyn puhkeamista. Oopperatalo oli pakko saada valmiiksi, Silvennoinen selittää.

Kiinassa on valtavat mahdollisuudet suomalaiselle kulttuuriarkkitehtuurille. Maassa on 145 yli miljoonan asukkaan kaupunkia, jotka kaikki tavoittelevat uusia konserttisaleja ja kulttuuritaloja. Kuitenkin, talouden taantumasta johtuen, suurten kulttuurilaitosten rakentaminen voi olla haastavaa tulevaisuudessa.

Jyri Eskola uskoo, että tilaisuudet suunnitella yhtä suuria kulttuurirakennuksia kuten Nanchangin oopperatalo saattavat olla kädessä vain tulevaisuudessa.

– Kiina on valtava maa, ja täällä on edelleen kasvu- ja kehityspotentiaalia, mutta todennäköisesti tällaisia suuria projekteja ei tulla näkemään tulevaisuudessa, Eskola arvioi.