Venäjän asevoimien komentaja Valeri Gerasimov on korostanut, että aseellinen taistelu on vain yksi sodankäynnin muoto. Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Janne Pukkila, arvioi, että venäläisen sotataidon ytimessä on oppi, jonka mukaan kaikki keinot sodan voittamiseksi ja viholliseen vaikuttamiseksi ovat sallittuja.

Putinin hallinnon aikana Venäjällä on nähty suuria puhdistuksia, jotka ovat kohdistuneet niin sotilasjohtajiin kuin siviiliviranomaisiin. Nämä puhdistukset voivat vaikuttaa Venäjän sotilaalliseen kyvykkyyteen ja perinteisiin valtio-opin mukaisiin rakenteisiin. Pukkilan mukaan on todennäköistä, että nämä puhdistukset laajenevat tulevaisuudessa, mikä luo epävarmuutta Venäjän sisäiseen turvallisuuteen.

Mutta mitä tämä tarkoittaa Suomen ja muiden naapureiden kannalta? Venäjän sisäinen tilanne voi lisätä painetta Itä-Euroopan ja Pohjoismaiden turvallisuustilanteeseen. Erityisesti niin sanotun rinnakkaisen asevoiman, kuten vapaaehtoisten ja militiaryhteisöjen, vahvistuminen voi muuttaa alueellista dynamiikkaa.

On syytä kysyä, ovatko lännen maat valmiita vastaamaan mahdollisiin uhkiin, joita tällaiset muutokset voivat tuoda mukanaan. Länsi-Euroopan puolustusyhteistyön tiivistyminen ja Suomen puolustusstrategian tarkastelu ovat avaintekijöitä.