Suomen puolustuspolitiikassa on tapahtumassa suuria muutoksia: hallitus aikoo nostaa puolustusmenoja merkittävästi ja edistää irtautumista niin sanotusta Ottawan sopimuksesta.

Tässä tiivistämme kolme keskeistä kysymystä, jotka määrittävät Suomen puolustuksen tulevaisuutta.

1. Mistä raha tulee?

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on ilmoittanut, että Suomen tavoitteena on nostaa puolustusmenot ainakin kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Tämä tarkoittaa noin kolmen miljardin euron lisäystä puolustushallinnon rahoitukseen. Hallituksen talouspolitiikka on kuitenkin haasteellista, sillä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on maininnut, että taloustilanne on jo ennestään tiukka, ja hallitus on suunnitellut leikkauksia eri sektoreille. Tällä hetkellä ei ole selvyyttä siitä, mistä tarvittavat varat löydetään ilman velanoton lisäämistä.

"Kulujen realisoituessa on löydettävä budjetista tilaa, jotta emme lisää valtion velkaantumista," Purra totesi. Tämä herättää kysymyksiä, kuinka realistisia hallituksen puolustussuunnitelmat ovat.

2. Mitä hankitaan?

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä korostaa, että puolustusmenojen prosenttitavoitteen ei tulisi olla itseisarvo, vaan sen tulisi perustua aitoon arvioon puolustusvoimien tarpeista. Purra on korostanut, että hankintoja kohdistettaisiin ensisijaisesti maavoimille. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) on jo arvioinut, että tulevat hankinnat koskevat muun muassa panssaroitua kalustoa, tykistöjärjestelmiä, ilmapuolustusta ja sotilaiden henkilökohtaisia varustuksia. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota innovatiivisiin teknologiaratkaisuihin, jotka voivat parantaa puolustuksen tehokkuutta.

3. Aikeet miinakysymyksessä?

Ottawan sopimus, johon Suomi liittyi vuonna 2012, pyrki vähentämään jalkaväkimiinojen aiheuttamia siviilivahinkoja. Miinojen puolustajat kuitenkin pitävät niitä edelleen edullisina ja tehokkaina puolustusvälineinä. Hallituksen suunnitelmat irtautua sopimuksesta ovat herättäneet suurta keskustelua. Irtautuminen edellyttää eduskunnassa yksinkertaista enemmistöä, mutta päätöksen merkityksen vuoksi on tärkeää, kuinka laajaa tukea asiasta saadaan.

Tulevaisuuden puolustuspoliittiset päätökset voivat vaikuttaa Suomen kansainvälisiin suhteisiin ja turvallisuustilanteeseen merkittävästi. Yhteiskunnallisesti on keskusteltava siitä, millaisia arvoja ja periaatteita haluamme puolustaa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Onko Suomi valmis palauttamaan miinat osaksi puolustusstrategiaansa, ja mitä se tarkoittaa kansainväliselle turvallisuudelle? Nämä kysymykset vaativat huolellista pohdintaa ja kansalaiskeskustelua.