Jos Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta, se tulisi olemaan ainoa EU-valtio, joka sallii jalkaväkimiinat. Tästä mahdollisesta päätöksestä on ollut keskustelua, ja monet järjestöt ovat ilmaisseet huolensa sen seurauksista.

Suomen Punainen Risti ja Rauhanliitto ovat voimakkaasti kritisoineet ajatusta jalkaväkimiinojen uudelleen käyttöönotosta. Järjestöt ovat yllättyneitä siitä, että puolustushallinto selvittää miinojen tarpeellisuutta, erityisesti Ukrainan sodan oppeihin viitaten.

”Ottawan sopimus, joka kieltää henkilömiinat, on tärkeä osa kansainvälistä humanitaarista oikeutta”, toteaa SPR:n asiantuntija Jani Leino. Hän korostaa, että jalkaväkimiinat eivät tee eroa sotilaiden ja siviilien välillä, ja niiden käyttö aiheuttaisi väistämättä vaaran siviiliväestölle.

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius on myös ilmaissut huolensa ja korostaa, että uusi teknologia tai kartoitus eivät poista siviileille aiheutuvia riskejä. ”Miinojen käyttö vaarantaa civilistien elämän ja hyvinvoinnin, ja siihen tulee suhtautua vakavasti”, hän sanoo.

Pääministeri Petteri Orpo on ottanut esille keskustelun miinasopimuksesta Pohjoismaiden, Baltian ja Puolan huippukokouksessa, mikä on herättänyt huolestumista kansainvälisesti. Huolta on herättänyt myös se, että Suomen esimerkin seurauksena muutkin maat voisivat harkita irtautumista sopimuksesta, mikä voisi romuttaa kansainvälisiä normeja.

Kambodžassa järjestetään parhaillaan Ottawan sopimuspuolten tarkastuskonferenssi, jossa ilmaiset huolenaiheita Suomen mahdollisista toimenpiteistä. Monista maista on tullut viestejä, joissa kummastellaan, mitä Suomessa oikein tapahtuu.

Rauhanliitto ja Suomen Punainen Risti ovat yhtä mieltä siitä, että jalkaväkimiinojen käyttö on oikeudellisesti ja eettisesti ongelmallista. “Suomen tulee jatkossakin puolustaa kansainvälisiä sopimuksia ja normeja, ei irtaantua niistä”, Leino päättää.

Keskustelun myötä myös Virossa on herätty miettimään jalkaväkimiinojen sallimista uudelleen. Tämä on vielä yksi osoitus siitä, kuinka herkkä asia miinasopimus on ja minkälaisia implikaatioita sillä on alueellisesti.

Tässä vaiheessa on tärkeää, että Suomi ja muut EU-maat jatkavat keskustelua kansainvälisistä sitoumuksista ja humanitaarisista periaatteista estääkseen ainutlaatuisen vaaralliset aloitteet.