Liiketoiminta

Suomen vaihtotase ylijäämäinen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä - Mistä tämä kertoo kansantaloudestamme?

2024-12-18

Kirjailija: Kaisa

Suomen vaihtotase ja pääomatase

Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä Suomen vaihtotase oli ylijäämäinen 2,3 miljardia euroa. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ensitulon tilin osalta ylijäämä oli huimat 1,6 miljardia euroa, kun taas tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä osoittaa kansantalouden vakautta ja kasvupotentiaalia.

Pääomatase oli vaatimattomasti 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.

Tavaroiden ja palveluiden kauppatase

Maksutaseen mukaan kauppatase oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä näyttää kauppakumppaneidemme arvostavan erityisesti suomalaisia tuotteita. Kauppataseen ylijäämä on pysynyt ennallaan vuodentakaisesta, mutta palvelutase on ollut 0,6 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaraviennin ja -tuonnin arvot laskivat molemmat 1 % vuodentakaisesta, mutta palveluviennin arvo kasvoi huikeat 16 %, ollen 9,4 miljardia euroa. Samoin palvelutuonnin arvo kasvoi 2 % ollen 10,1 miljardia euroa.

On huomionarvoista, että Suomen viennissä korostuu korkean osaamisen tuotteet ja palvelut, mikä vahvistaa maan asemaa kilpailukykyisenä taloutena.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Nettoensituloa Suomeen maksettiin 1,6 miljardia euroa vuonna 2024. Määrä koostui pääasiassa sijoitustuloista, joka kasvoi merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Nettotuloja maksettiin ulkomailta Suomeen 7,5 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,9 miljardia euroa.

Sijoitustulojen osuus oli valtava, 1,5 miljardia euroa nettomääräistä pääomaa virtasi Suomeen. Tämä korostaa ulkomaisten sijoittajien luottamusta Suomeen ja sen talouden kehitykseen.

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä bruttosaamiset ulkomailta olivat 969,8 miljardia euroa, kun taas bruttovelat olivat 915,8 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, joka on tärkeä talouden indikaattori, vahvistui edellisestä neljänneksestä, saavuttaen nyt 54,0 miljardia euroa. Tämä kertoo, että Suomi on onnistunut vahvistamaan taloudellista asemaansa kansainvälisessä vertailussa.

Sijoituslajeittain tarkasteltuna portfoliosijoitukset, joista saatu nettosaldo oli 497,5 miljardia euroa, ovat merkittävin osa ulkomaisia saamisia.

Rahoitustase ja pääomavirrat

Rahoitustaseessa pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille 1,5 miljardia euroa. Nettovirrat ovat erityisen tärkeitä, sillä ne heijastavat suomalaisten yritysten ja finanssiasioiden kansainvälistymistä. Eniten pääomaa virtasi ulkomaille muina sijoituksina (5,3 miljardia euroa), kun taas portfoliosijoituksia virtasi Suomessa nettomääräisesti 7,8 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Sektorikohtaisesti yli 50 miljardin euron nettosaamisia on työeläkelaitoksilla (209,3 miljardia euroa) sekä keskuspankilla (72,8 miljardia euroa). Tämäasteinen varallisuus osoittaa, että suomalaiset finanssilaitokset ovat vahvoja ja hyvin hallittuja. Toisaalta fiaskoista vahvasti kärsivien sektoreiden, kuten valtionhallinnan (99,9 miljardia euroa) ulkomaiset nettovelat, huolettavat.

Yhteenvetona, Suomen kolmannen neljänneksen talousluvut viittaavat positiiviseen suuntaan. Kansantalouden elpyminen ja kasvupotentiaali antavat toiveita tulevasta, vaikka haasteita riittää.