Miksi Saamme Väärää Tietoa Metsistä?

Voiko se olla totta? Ruotsissa metsät toimivat tehokkaina hiilinieluina, kun taas Suomessa ne näyttävät olevan hiilipäästölähteitä. Tämä erikoisuus herättää kysymyksiä, ja suomalaiset tutkijat nostavat esiin näkyvän ongelman Luonnonvarakeskuksen (Luke) hiililaskentamalleissa.

Salaisuus Pohjaveden Korkeudessa

Suometsätieteen professori Annamari Laurén sekä metsäninventoinnin emeritusprofessori Erkki Tomppo kyseenalaistavat nykyiset laskentamallit. Laurén korostaa erityisesti pohjaveden korkeuden vaikutusta, jota ei ole lainkaan huomioitu laskelmissa. Korkea vedenpinta vähentää hiilen hajotusta, kun taas matala taso kiihdyttää sitä. Tämä voi johtaa aivan vääränlaisiin johtopäätöksiin hiilipäästöistä.

Jopa Sateet Eivät Muuta Laskentaa?

Laurénin mukaan vaikka kaikki ojat tukittaisiin ja sateet tulvivat metsiä, hiililaskenta pysyisi ennallaan, vaikka todellisuudessa päästöt voisivat jopa pienentyä.

Kriittisiä Ääniä Ompituilla Mallilla

Luken tutkimusjohtaja Antti Asikainen puolustaa nykyistä mallia ja väittää, että pohjaveden taso otetaan huomioon puuston tiheyden kautta. Kuitenkin asiantuntijat, kuten Hannu Ilvesniemi, toteavat, että on lähes mahdotonta havaita pieniä muutoksia hiilivarastoissa tilastollisesti merkittävällä tavalla, kun paikallinen vaihtelu on niin suurta.

Selvitys Menossa—Mitä Tulee Tapahtumaan?

Maa- ja metsätalousministeriö on nyt teettämässä selvitystä hiilitaselaskennasta. Annika Kangas, Luken tutkijaprofessori, johtaa projektia, joka arvioi eri tekijöiden vaikutusta kasvihuonekaasulaskelmiin. Tavoitteena on myös testata, mitä Ruotsissa käytetty laskentatapa tuottaisi Suomessa.

Ruotsin Menestykeräys vs. Suomen Haasteet

YK:n ilmastosopimuksen mukaan Suomi on velvoitettu raportoimaan vuosittain kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Ruotsissa päästömalleja on kehitetty siten, että turpeen päästöt pienenevät puuston kasvaessa. Suomessa taas lämpötilan vaikutus on nostettu laskentaan, mikä on johtanut hiilinielujen romahtamiseen. Tämä on herättänyt vaatimuksia hakkuiden rajoittamisesta.

Eroavaisuudet Laskentamalleissa—Tarvitaan Uudistus!

Tutkijat, kuten Erkki Tomppo, vaativat uuden, EU:n tasolla yhdenmukaisen laskentajärjestelmän kehittämistä. Nykyiset laskentatyökalut ovat liian monimutkaisia ja keskenään vertailukelvottomia, mikä vaikeuttaa tilastollista analyysiä. Tilastokeskuksen mukaan Suomen metsät voivat olla joko hiilinieluja tai hiilipäästöjä – mutta mitä mieltä sinä olet?