Suomessa maantieteellisesti laaja mutta huonokuntoinen rautatieverkosto herättää huolta. Väylävirasto on hiljattain kieltänyt liikennöinnin yli 100 kilometriä pitkällä Suupohjan radalla, joka kulkee Seinajoen ja Kaskisten välillä. Tämä on yksi esimerkki huonokuntoisista radoista, sillä Suomessa on yhteensä 800 kilometriä rautateitä, jotka eivät enää kestä normaalia liikennettä.

Käytännössä 500 kilometria näistä on suljettu kokonaan, kun taas 300 kilometriä on erityistarkkailussa. Kenties suurin huolenaihe liittyy siihen, että radan kunto on heikentynyt niin pahasti, ettei radalla ole riittävästi tarvetta liikenteelle.

Huonokuntoisia ratasiltoja löytyy vientituotteiden kuljetusreiteiltä, ja lähes 2500 sillasta neljä prosenttia on luokiteltu huonokuntoisiksi. Siltarakenteet ikääntyvät ja terästen kantavuus heikkenee ajan myötä, mikä tekee silloista vaarallisia.

Suupohjan radan sulkemisen viimeinen niitti oli Kyröjoen ylittävä silta, joka on paljastunut ruostetukkoiseksi ja sen rakenteissa on vakavaa syöpymäkorroosiota. Virpi Anttila Väylävirastosta kertoo, ettei turvallisuusriskejä voida hyväksyä, ja käynnit radalla on keskeytettävä, kun edes yksi junan kulku voisi johtaa katastrofiin.

Huonokuntoisuus ei ole uusi haastaa, ja Suupohjan radan suhteen toivotaan parannuksia. Viime keväänä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ilmoitti, että Suupohjan radan kunnostuksen suunnittelu lopetetaan. Kuitenkin syyskuussa kuultiin yllättäviä uutisia valtion budjetista: radan korjaamiseen esitetään 15 miljoonaa euroa ja suunnitteluun miljoona euroa. Asia varmistuu vielä ennen joulua, jolloin se päätyy eduskunnan käsittelyyn.

Rata on ollut tärkeä liikenneväylä alueen metsänomistajille ja sahayrityksille, joiden kautta kuljetettiin vuodessa arviolta 270 000 - 330 000 tonnia puuta. Nyt kuljetusten on pakko siirtyä teille, mikä herättää kysymyksiä teiden kyvystä kestää lisääntynyt liikenne.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on jo varoitellut, että liikenteen lisäys voi kuormittaa teitä, sillä yhdellä puukuorma-autolla liikkuu yli 53 tonnia puuta. Nyt kantatie 67:llä kulkee 10–15 rekkaa enemmän päivittäin.

Kyröjoen yli menevä rautatiesilta on erityisen ongelmallinen, ja Väyläviraston mukaan myös itse radan reitin muuttaminen on keskustelun alla. Mikäli ratamuutoksia aletaan suunnitella, se vie helposti useita vuosia, ennen kuin suunnitelmat saadaan valmiiksi ja rakennusvaiheeseen.

Kuntoluokkien ja ratasiltojen korjaaminen on kuitenkin pitkä prosessi, ja tarvitaan paljon keskusteluja ja yhteistyötä, jotta tulevaisuuden haasteet voidaan ratkaista tehokkaasti.