Maksulliset tutkinnot tulossa Suomeen

Hallitus on päättänyt mahdollistaa maksullisen korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimissa korkeakouluissa, mikä herättää suurta keskustelua koulutuspolitiikassa.

Muutos koulutuspolitiikassa

Jyvaskylän yliopiston tutkimusprofessorin Terhi Nokkalan mukaan tämä olisi merkittävä muutos suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Tiistaina päättynyt kehysriihi listasi kasvutoimiin, että tutkinto voitaisiin suorittaa kokonaisuudessaan avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Yllättävät päätökset hallitukselta

Jyvaskylän avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen on ihmeissään hallituksen päätöksistä, jotka tulivat täysin yllättäen. Näiden päätösten valmistelua ei ollut tapahtunut yhteistyöverkostossa, mikä herättää kysymyksiä tulevaisuuden toimista.

Miksi maksullista koulutusta?

Lerkkanen kyseenalaistaa, miksi avoimet korkeakoulut alkaisivat tarjoamaan maksullista tutkintokoulutusta, jota tarkastellaan jo nyt maksutta perinteisissä korkeakouluissa. Toteutus vaatii uusien kurssien lisäämistä, mihin hän ei usko olevan riittävästi resursseja.

Opintomaksut ja saavutettavuus

Avoimen korkeakoulun opintomaksuhin nostaminen kritisoidaan, sillä koulutuksen tulisi olla kaikkien saavutettavissa. Tällä hetkellä maksimimaksu on 45 euroa opintopistettä kohti, ja hallitus nosti tämän aiemmin 15 eurosta.

Avaako tämä keskustelun lukukausimaksuista?

Nokkala uskoo, että maksullisten tutkintojen esille tuominen voisi herättää laajemman keskustelun lukukausimaksuista. Miksi Suomessa on sekä maksullisia että maksuttomia tutkintoväyliä?

Tutkintojen arvostus ja tulevaisuus

Hän myös pohtii, voisiko maksullisuus vaikuttaa tutkintojen arvostukseen, jolloin saman tutkinnon arvo saattaisi vaihdella sen mukaan, onko se maksullinen tai maksuton. Nokkalan mielestä tämä avaus voi olla merkittävä, sillä maksuton korkeakoulutus on ollut pitkään suomalaisen koulutuspolitiikan perusarvo.

Onko maksuton koulutus menneisyyttä?

Onko ideaali maksuttomasta koulutuksesta murenemassa? Tämä kysymys on ajankohtainen, kun Suomi suuntaa kohti uusia koulutuspolitiikan käytäntöjä.