Tenojokeen on odotettavissa jälleen kyttyrälohen massiivinen vaellus tulevana kesänä. Pariton vuosi tuo mukanaan tämän haitallisen vieraslajin kutuaikaan nouseminen, mikä herättää huolta kalakantojen tulevaisuudesta.

Norja ja Suomi ovat ryhtyneet aktiivisiin toimiin estääkseen kyttyrälohen leviämistä Tenojoen kalavesille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jaakko Erkinaro painottaa, että Norjan toimet ovat kriittisiä siinä, kuinka paljon kyttyrälohia pääsee Suomen puolelle joen alaosalle.

– Jos Norjan suunnitelmat onnistuvat ja kyttyrälohet pysäytetään jo ennen kuin ne saapuvat Suomeen, niin vaelluskalojen tilanne kohenee, Erkinaro sanoo.

Kyttyrälohi, joka tuotiin alun perin Tyynenmeren alueelta 1950-luvulla, on levinnyt Norjan ja Suomen jokiin voimakkaasti viime vuosina. Luken tutkijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, että tieteellistä tietoa kyttyrälohen vaikutuksista esimerkiksi Atlantinloheen on edelleen liian vähän.

Norjan viranomaiset ovat päättäneet torjua kyttyrälohta kaikilla mahdollisilla keinoilla. – He ovat suorittaneet riskiarvioinnin ja todenneet, että kyttyrälohen haitoista on niin merkittäviä, että torjuntatoimiin ryhdytään laajasti, Erkinaro selittää.

Torjuntaan liittyvät toimet voivat kuitenkin aiheuttaa haittoja, jotka saattavat ylittää torjuntatoimista saatavat hyödyt. Esimerkiksi vaelluspoikasten ja kuteneiden lohien sekä taimenten vaellus merelle voi hidastua tai jopa estyä kyttyrälohen torjuntatoimien vuoksi.

– On kysymys siitä, onko lääke vaarallisempi kuin tauti. Kuinka kovilla keinoilla kyttyrälohta vastaan kannattaa taistella? Erkinaro miettii.

Tarvitaan lisää tutkimus- ja seurantatietoa siitä, kuinka kyttyrälohien padot vaikuttavat eri kalalajien vaellukseen ja selviytymiseen. Joitakin tutkimushankkeita on käynnistymässä ensi kesänä.

Norja on myös aloittamassa uudenlaisen estepadon rakentamista kyttyrälohien nousun estämiseksi. Vuonna 2023 opit ovat osoittaneet, että edellinen pato, joka sijaitsi Tana brurin kylän kohdalla, ei ollut riittävä. Nyt suunnitelmat sisältävät esteen, joka ulottuu rannasta rantaan ja tekee padosta tehokkaamman.

Suomi valmistautuu myös mahdollisiin kyttyrälohikannan ylityksiin. Kalatalousalueella on valmiina verkkopyydyksiä siltä varalta, että kyttyrälohia saapuu rajajoelle merkittävissä määrin. Erityislupia saaneilla kalastusoikeuden omistajilla on mahdollisuus kalastaa kyttyrälohta.

– Mikäli kyttyrälohi nousee Tenojokeen, sen pyyntiä tullaan sallimaan kuten kesällä 2023, Erkinaro toteaa. Atlantinlohen kalastus tulee kuitenkin olemaan kiellettyä Suomen puolella ensi kesänä.

Vaikka kyttyrälohi on haitallinen vieraslaji, se voi myös tarjota mahdollisuuksia kalastukseen, sillä sen liha on monilla kauden alkuhetkillä rasvaista ja maukasta. – Tämä voi tarjota kalastusmahdollisuuksia sekä paikallisille että matkailijoille, jolloin saadaan monimuotoisuutta alueen kalastustarjontaan, Erkinaro lisää.

Odottelemme tulevana kesänä kyttyrälohen vaelluksen huipentuvan heinäkuun ensimmäisille viikoille. On mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin Norjan pato toimii ja kuinka paljon kyttyrälohia saapuu Tenojokeen ja Suomeen. Tämän kesän tapahtumat tulevat olemaan ratkaisevia alueen kalakantojen tulevaisuuden kannalta.