Suomi on asettamassa tuulivoiman keskelle energiapolitiikkaansa erityisen kunnianhimoisia tavoitteita. Nykyisin maan tuulivoimakapasiteetti on 5201 megawattia, mikä kattaa noin viidennen osan koko sähköntuotannosta. Illuusioiden tukemana, suomalainen merituulivoima nousi takuuvarmasti keskustelun keskiöön, sillä sen kehitys on vielä rinnakkain varsin vaatimattomalla tasolla.

Merituulivoiman osalta Suomi tähtää jopa 24 gigawatin kapasiteettiin vuoteen 2045 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kymmenen vuoden kuluessa merituulivoima voisi ylittää nykyisen koko tuulivoimakapasiteetin – ja se on suuri askel kohti uusiutuvien energialähteiden johtajaksi tulemisessa Euroopassa.

Korsnäsin merituulivoimahanke on saanut erityistä huomiota potentiaalinsa vuoksi; sen arvioitu tuotto on jopa 2,5 gigawattia. Tämä merituulipuisto voisi kattaa jopa 350 000 omakotitalon vuosittaisen sähkönkulutuksen. Suunnitelmat ovat ambitiivisia, ja lokaatiossa voisi olla jopa 150 turbiinia riippuen projektin lopullisista mitoista. Vattenfallin Max Meyer mainitsee: ”Etsimme seuraavan sukupolven teknologiaa, joka ei ole vielä markkinoilla saatavilla.”

Viime vuonna hanke saavutti merkittävän kehitysvaiheen, kun merenpohjasta kerättiin tarvittavia tietoja. Tämän prosessin onnistuminen on ratkaisevan tärkeää tuulivoimapuiston suunnittelussa. Tulevat tutkimukset tulevat keskittymään alueen biologisiin ja liikennetietoihin, jotta voimme varmistaa, että voimme elää sopusoinnussa paikallisten ekosysteemien kanssa.

Luonnonvarakeskuksen Antti Lappalainen varoittaa myös ympäristöriskeistä, jotka liittyvät merituulivoiman hyödyntämiseen. Esimerkiksi troolikalastukseen ja lintukantoihin liittyvät kysymykset tulevat todennäköisesti aiheuttamaan keskustelua ja vastakkainasetteluja. ”Meidän tulee kerätä entistä enemmän tietoa, jotta voimme varmistaa rakentamisen kestävyyden ja hyväksyttävyyden,” hän toteaa.

Suunnitelmien edetessä nostaa esiin myös turvallisuuskysymykset. Ruotsin puolustusvoimien aikaisemmat päätökset estää hankkeita Ahvenanmaalta etelään ovat herättäneet huolta. Anni Mikkonen korostaa, että Suomessa ei nähdä ongelmia erityisesti Ahvenanmaan pohjoispuolella, ja puolustusvoimien tuki on elintärkeää.

Merituulivoiman kehittäminen vaatii kunnianhimoista ja läpinäkyvää energia- ja ilmastostrategiaa. ”Kiinteistöveron alentaminen maatuulivoiman tasolle voisi kääntää investoinnit kasvamaan merkittävästi,” Mikkonen arvioi. Huomiota on kiinnitettävä myös poliittiseen tukeen, jotta kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Pystymmekö olemaan Euroopan tuulivoimajohtaja, vai jäämmekö kyydistä? Tämä kysymys herättää suurta mielenkiintoa ja keskustelua energiatuotannon tulevaisuudesta Suomessa.