Turvallisuuspolitiikka

Entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin johtama Bank of Ideas -ajatushautomo on julkaissut raportin, jossa korostuu EU:n ja Naton tarve parantaa valmistautumistaan nykyisiin ja tuleviin kriiseihin. Tämä tarkoittaa ei vain rajat ylittäviä uhkia, vaan myös syvempää keskinäistä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä.

Raportissa korostetaan, että tulevaisuudessa mietittäväksi tulee yhä kompleksisempia kriisejä, jotka eivät rajoitu perinteisiin sodankäynnin muotoihin. Hybridivaikuttaminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit vaativat monitahoisempia vastatoimia. Erityisesti merenalaiset sabotaasit, kuten kaapeleiden ja putkien vahingoittaminen, ovat nykypäivän iso haaste.

Venäjän uhkaan vastaamiseksi puolustusmenojen kasvattaminen on ehdottoman tärkeää, mutta samalla Euroopan maiden on panostettava myös siviilipuolustukseen ja yleiseen valmiuteen. Raportti nostaa esiin Suomen, Ruotsin ja Viron erikoisosaamisen mallina muiden Euroopan maiden hyödyntää.

Esimerkiksi Itämeren alueen turvallisuusyhteistyö on saanut uuden muodon, kun maat ovat vastaavat sabotaasi- ja hybridiuhkiin, jotka uhkaavat vedenalaista kriittistä infrastruktuuria. Suomessa viranomaiset ovat toimineet nopeasti ja tehokkaasti esimerkiksi joulukuussa, kun Venäjän sota-alus Eagle S pysäytettiin.

Erityisesti raportissa moititaan Euroopan heikkenevää turvallisuusympäristöä, jossa Suomen, Viron ja Ruotsin asiantuntemus voisi toimia perustana kattavan turvallisuusunionin luomiselle. Erityiset tavoitteet ja minimistandardit on asetettava, jotta Euroopan kansalaiset voivat elää rauhassa.

Suomessa on laadittu pitkälle kehitetty kokonaisturvallisuusjärjestelmä, joka sisältää laaja-alaisen siviilivarautumisen ja huoltovarmuussuunnittelun, johon osallistuvat yritykset, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset. Tämä malli on esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi nostaa kriisinkestävyyttään.

Ruotsin vahvuus on sen rohkea ja innovatiivinen lähestymistapa turvallisuuteen sekä valtiojohtoisen turvallisuus- ja puolustusteollisuuden kasvatttaminen. Ruotsi käytti esimerkkinä näitä vahvuuksia kehittäessään omaa turvallisuusstrategiaansa.

Viron etuna on nopea ja suoraviivainen kriisijohtaminen, joka on osoittautunut tehokkaaksi erityisesti kyberturvallisuuden alalla. Viron valtiolla on asiantuntemusta, joka kattaa laaja-alaisesti kaikki yhteiskunnan tasot ja sektorit, mikä tekee siitä houkuttelevan mallin muille maille.

Euroopan maiden on siis pakko katsoa Suomen, Ruotsin ja Viron suuntaan vahvistaakseen omaa turvallisuuttaan. Tämä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jos haluamme välttää suuria katastrofeja tulevaisuudessa.