Kansainväliset ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat paljastaneet, mitkä maat ovat valmiita sijoittamaan sotilaitaan Suomeen perustettavaan Naton nopean toiminnan joukkoon, FLF:ään.

Ruotsi ottaa eturivin roolin FLF:n johtamisessa, jossa ruotsalainen prikaatikenraali tai eversti tulee johtamaan joukkoja. Tämä järjestely vahvistaa entisestään Ruotsin ja Suomen välistä puolustusyhteistyötä, mikä on noussut keskiöön viime aikojen turvallisuushaasteiden myötä.

FLF-joukon vahvustavoitteena on muodostaa prikaati, joka koostuu noin 4 000 – 5 000 sotilaasta. Maavoimien prikaati koostuu useista pataljoonista, tarjoten kyvykkyydet itsenäisiin operaatioihin. Tämän myötä Suomi saa lisää liikkumatilaa ja tukea mahdollisissa kriisitilanteissa.

Ruotsin panostus FLF-joukkoon tarkoittaa, että he sijoittavat pataljoonan verran, eli noin 800 sotilasta, mikä on merkittävä lisäys joukkojen vahvuuteen. Tälle lisäksi joukossa tulee olemaan ruotsalaisia esikuntaupseereita, jotka tuovat mukanaan asiantuntemusta ja kokemusta.

Norja on myös vahvistanut osallistumistaan, ja sen maan puolustushallinto on ilmoittanut, että norjalaiset maavoimat lähettävät oman pataljoonansa Suomeen. Tämäkin vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja luo entistä tiiviimmän verkoston turvallisuusasioissa. Iltalehti raportoi aiemmin elokuussa norjalaisten Naton sotilaiden valmistelusta tuleviin tehtäviinsä Suomessa.

Yhdysvallat ja Britannia ovat myös mukana suunnitelmissa. FLF-joukon operointi perustuu Yhdysvaltain Norfolkissa sijaitsevan päämajan alaisuuteen, ja kohteliaasti heidän osallistumisensa on välttämätöntä uskottavan pelotteen ylläpitämiseksi Venäjää vastaan. Suomi haluaa, että mukaan tulevat tärkeimmät Nato-jäsenmaat, jotta puolustusyhteistyö vahvistuu entisestään.

Suomen Maavoimat tukee prikaatin toimintaa tarjoamalla majoitus- ja huoltopalveluksia. Britannia on ilmoittanut mahdollisuudesta sijoittaa oma pataljoonansa osaksi joukkoa, mikä lisää entisestään prikaatin kokonaista vaikuttavuutta.

Neuvottelut maiden välillä ovat edelleen käynnissä, mutta varovaisesti kaikki osallistujat ovat ilmaisseet myönteistä suhtautumista joukon muodostamiseen. Puolustusministeri Antti Häkkänen on vahvistanut, että Suomi käy neuvotteluja Yhdysvaltojen puolustusministeriön kanssa, jotta amerikanpataljoona voisi liittyä vahvistamaan prikaatin voimia.

Prikaatin tulee koostua kolmesta pataljoonasta sekä niiden johtamisesta ja tukitoimista. Tavoitteena on, että neljäs taistelupataljoona on reservissä koko ajan, mikä takaa riittävän valmiuden ja joustavuden kriisitilanteissa. Suunnitelman myötä joukkojen olisi mahdollista siirtyä nopeasti Suomen puolelle, mikäli Venäjä keskittyisi joukkojaan rajalle.

Nato-prikaatin esikunta sijoitetaan todennäköisesti Lappiin, mahdollisesti Rovaniemelle tai Sodankylään, mikä tuo näkyvyyttä ja läsnäoloa alueelle. Vaikka Yhdysvaltojen sotilaiden juridinen asema saatetaan hoitaa DCA-sopimuksen mukaan, heidän osallistumisensa Naton rakenteeseen on edelleen ensisijaista, jotta joukko pystyisi toimimaan tiiviissä yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Kaiken kaikkiaan Suomen liittyminen Naton nopean toiminnan joukkoon avaa uusia mahdollisuuksia sekä alueelliselle että kansainväliselle turvallisuudelle, ja tuo mukanaan merkittävän vahvistuksen puolustukseen.