Suomessa venäjän kielen osaaminen on vaarassa rapautua, sillä vain harva nuori on kiinnostunut kielen opiskelusta. Itä-Suomen yliopistossa alkaneena syksynä venäjän kielen pääaineeseen ilmoittautui vain seitsemän opiskelijaa, huolimatta 25 aloituspaikasta.

Professori Larisa Leisiö ilmaisee suurta huolta: uusista opiskelijoista vain yhdellä ei ole venäläistaustaa. "Ongelma on se, että koko opinto-ohjelma on luotu suomalaisia varten, jotta he oppisivat venäjän kielen ja kulttuurin," Leisiö sanoo. Tällä hetkellä venäjän opiskelijoilta kysytään yhä useammin, miten he voivat opiskella kieltä, kun sota käynnissä Ukrainassa herättää niin voimakkaita tunteita.

Karoliina Keskitalo, kuudetta vuotta venäjää opiskellut, kertoo, miten sota on vaikuttanut ihmisten asenteisiin. "Minulta on kysytty, miten kehtaan opiskella venäjää, sillä monet eivät ymmärrä, että kielen opiskelu ei tarkoita sodan tukemista."

Viime vuonna COVID-19-pandemia vaikutti myös opiskelijaopintoihin, ja nyt Ukrainan sota on erityisesti sulkenut ovia työmahdollisuuksille matkailussa ja kaupallisesti. Keskitalo arvioi, että hänen kanssaan samanaikaisesti aloittaneista opiskelijoista vain 6-7 on jatkanut maisterivaiheeseen asti.

"Olen ollut onnekas, enkä katunut valintaani," hän vakuuttaa. Videolla Keskitalo jakaa ajatuksiaan ja syitä siihen, miksi hän uskoo venäjän opiskelun olevan edelleen tärkeää.

Venäjän kielen professori Leisiö pelkää, että venäjän kielen heikentyminen voi johtaa Suomea koskevan regionalistisen tiedon vähenemiseen, joka voi olla ongelmallista tulevaisuudessa. "Mikäli Ukraina rauhoittuu, meidän on ehkä neuvoteltava suhteemme Venäjään uusiksi. Pinnallinen kielitaito ei riitä, vaan naapuria on tunnettava syvällisesti," hän selittää.

Leisiön mukaan suomalaistaustaisille asiantuntijoille on nouseva tarve, sillä heihin luotetaan enemmän kuin venäläistaustaisiin henkilöihin. Tämä on tullut esille myös keskusteluissa kaksoiskansalaisuudesta, jossa sisäministeriö tutkii mahdollisuutta luopua Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuudesta.

Jotta venäjän kielen koulutusta voitaisiin tukea, on Itä-Suomen yliopistossa ryhdytty muokkaamaan kielikoulutusta nykyisiä tarpeita vastaavaksi. Esimerkiksi ensi vuonna opiskelijat voivat opiskella myös Ukrainan kieltä ja kulttuuria. Leisiö ehdottaa, että venäjän kielen rinnalle tulisi alkaa opettaa itälaavilaisia kieliä.

"Opiskelijat voisivat näin valmistautua tarjoamaan apuaan Ukrainan jälleenrakennuksessa, ja kielen opetus voisi vastata kehittyvän tarvetta – tämä olisi tärkeää erityisesti Itä-Euroopan alueella, missä venäjä on edelleen laajalti puhuttu," Leisiö painottaa.

Kunnat ovat kuitenkin leikanneet venäjän kielen opetusta alaspäin, ja tilanne on eskaloitunut niin paljon, että opiskelijamäärät ovat romahdelleet eri oppilaitoksissa. Helsingissä ja Tampereella opiskelijamäärät ovat pudonneet, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin Itä-Suomessa.

Jos venäjän kielen opiskelun tulevaisuutta halutaan parantaa, on kunnalliseen opetukseen investoitava – toisin kuin nyt, missä kunnalliset päättäjät ovat vaalivuosina toimineet täysin toisin.