Miksi Suomen Tulisi Varautua?

Mitä tapahtuu, jos Venäjä pakottaa Ukrainan epäoikeudenmukaiseen rauhaan? Tämä kysymys herättää huolta, ja nyt on aika varautua pahimpaan.

Historian Oppitunnit

Korkean tason keskusteluissa on noussut esiin itsestään selvät termit "de facto" ja "de jure". Yksinkertaisesti sanottuna, vaikka Ukraina solmisi rauhan ja luovuttaisi alueitaan, muiden maiden ei tarvitse tunnustaa näitä alueellisia muutoksia.

Tämä tuo mieleen Suomen historian. Vuonna 1991, kun Baltian maiden itsenäisyyden tunnustaminen oli ajankohtaista, Suomi liikkui taitavasti kova nuori neuvostovalta mielessä.

Epäonnistuneet Vallankaappaukset

Esimerkiksi elokuussa 1991, kun vanhoillinen junta yritti vallankaappausta, Suomi päätti muuttuvassa tilanteessa tunnustaa Baltian maat de jure. Pääministeri Esko Aho ilmoitti, että diplomaattisuhteet voitaisiin palauttaa.

Oikeudelliset Haasteet

Oikeustieteilijät, kuten emeritusprofessori Martti Koskenniemi, varoittavat, että alueen liittäminen voimankäytöllä on laiton, mutta rauhansopimuksen allekirjoittaminen voimaannuttaisi alueen liitännän.

Yhdistyneet Kansakunnat voisi teoriassa estää valtioita tunnustamasta näitä muutoksia, mutta käytännössä tämä on mahdotonta Venäjän ollessa turvallisuusneuvoston jäsen.

Ukrainan Tuki on Nyt Elintärkeää

Kaikki nämä tekijät tekevät selväksi, että Euroopan on nyt aika tukea Ukrainaa osana kansainvälisiä suhteita. Mahdollinen jatkuva tunnustamattomuus voisi olla vaihtoehto, mutta Koskenniemen mukaan paras toimintamalli olisi pysyä taustalla.

Kysymys Jatkuu: Onko Rauha Mahdollinen?

Ukrainan vahva armeija, johon kuuluu satojatuhansia miehiä ja naisia, tekee rauhansopimuksen, joka sisältää alueen luovutuksia, äärimmäisen haastavaksi.

Itse asiassa Venäjä ei ehkä edes kykene valloittamaan kaikkia niitä alueita, jotka se on nimittänyt omikseen.

Uuden Varoituksen Ääni

Kuten Ulkopoliittisen instituutin Arkady Moshes huomautti, vaikka tilanne saattaa näyttäytyä synkältä, on toivoa paremmasta ratkaisusta.

Viime kädessä, jos Ukraina kaatuu, Venäjän halukkuus syventyä lisääntyy, eikä Euroopan tule unohtaa, että se voi olla viimeinen tukipilari Ukrainalle. Tämä tekee maamme tukemisesta entistä tärkeämpää.

Yhteenveto ja Tulevaisuuden Toiveet

Suomi ei kuitenkaan ole yksin päätöksenteossaan, ja Moshes suosittelee EU- ja Naton nopeasti yhteisten linjojen mukaista toimintaa.

Tehdään kaikkemme, jotta Ukraina pysyy itsenäisenä – niin oikeudellisesti kuin tosiasiallisestikin! Euroopan on aika pysyä tukena, jotta Ukraina saa pitää maastaan niin suuren osan kuin mahdollista.