Suomessa on käynnissä huolestuttavaa kybertoimintaa Venäjältä. Samanaikaisesti Kiinan pitkäaikainen kybertoiminta luo uhkia, joihin meidän kaikkien tulisi kiinnittää huomiota. Suojelupoliisi, tai Supo, on ensimmäistä kertaa nostanut nämä uhkakuvat esiin kansallisen turvallisuuden katsauksessa, joka julkaistiin kuukausi sitten.

Erityisasiantuntija Veli-Pekka Kivimäki painottaa, että nykyinen geopoliittinen tilanne tuo esiin tarpeen tiedottaa tarkemmin kybermaailman uhista. Supo varoittaa suomalaisia kyberturvallisuusongelmista, kuten päivittämättömistä reitittimistä, ja tuo esille, kuinka tärkeää on olla tietoinen mahdollisista tietoturva-aukkoista.

Raportissa nostetaan erityisesti esiin Venäjän ja Kiinan toimintatavat, jotka erottuvat toisistaan olennaisesti. Kiinalla on pitkän aikavälin strategisia tavoitteita, jotka tähtäävät suurvalta-aseman vahvistamiseen, kun taas Venäjä kiinnittää huomionsa välittömiin politiikkaan liittyviin vaikutuksiin Euroopassa.

"Venäjä hyödyntää kyberrikollisuutta omien intressiensä ajamiseen", Kivimäki toteaa. Suomalaisille Venäjän kybertoiminta näyttäytyy usein palvelunestohyökkäyksinä, mutta taustalla tapahtuu myös aktiivista kybervakoilua. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska Suomen digitaalinen infrastruktuuri tarjoaa hyviä hyökkäysreittejä venäläisille toimijoille.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Venäjä on käyttänyt Ukrainaa kyberhyökkäystensä koelaboratoriona. Siellä on tapahtunut useita murtautumisyrityksiä viranomaisten ja pankkien järjestelmiin, ja ukrainalaiset ovat joutuneet maksamaan kallista hintaa kyberhyökkäyksistä, jotka ovat vaikuttaneet maan sähköverkkoihin ja taloudelliseen vakauteen.

Venäjän kybertoiminta on muuttunut yhä monimutkaisemmiksi, kun valtiollisten ja rikollisten toimijoiden väliset rajat hämärtyvät. Kivimäen mukaan tämä tekee kuvaamisesta haastavaa, mutta se myös antaa Venäjälle mahdollisuuden kiistää osallisuutensa kyberhyökkäyksiin.

Kiinassa kyberekosysteemin kehittäminen on jatkunut vuosikymmeniä, ja sen kyberresurssit ylittävät monien länsimaiden kapasiteetin. Kiinalaisilla toimijoilla on valtion lainsäädännön mukaan velvollisuus ilmoittaa haavoittuvuuksista viranomaisille, mikä kyseenalaistaa kyberresurssien eettisen käytön.

Suihkuteltiin myös, että Suojelupoliisi uskoo Suomella olevan hyvät mahdollisuudet vahvistaa omaa kyberpuolustustaan. Tämä vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä valtioiden, yritysten ja akateemisten instituutioiden välillä. Yhteistyön kautta voimme parantaa kansallista kyberturvallisuuttamme ja suojautua tulevilta uhkilta. Onko Suomi valmis vastaamaan näihin uusiin haasteisiin? Kyberuhkat eivät ole vain tulevaisuutta – ne ovat täällä jo tänään!