Susihavaintojen lisääntyminen Etelä-Suomessa

Etelä-Suomessa on viime aikoina yhä enemmän raportoitu susihavainnoista, ja asiantuntijat ounastelevat, että sudet ovat laajentaneet elinpiiriään. Aktiivinen ilmoittaminen ohjaa myös havaintojen lisääntymistä.

Uudenmaan alueella, erityisesti syyskuun ja tammikuun välisenä aikana, on Suomen riistakeskuksen mukaan kirjattu lähes 800 susihavaintoa. Vertailun vuoksi, edellisvuoden samaan aikaan havaintojen määrä jäi noin 300:aan. Tämä huima kasvuluku on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä.

Visa Eronen, Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö, selittää havaintojen suurta nousua kuvaamalla, että sudet ovat löytäneet uusia elinalueita.

– Alueilla, jotka aiemmin olivat vain läpikulkupaikkoja, on nyt havaittu pysyvää susiasutusta, Eronen huomauttaa.

Kaupunkialueiden susihavainnot

Erityisesti kaupunkialueilla, kuten Espoossa ja Vantaalla, susihavainnot ovat lisääntyneet. Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Jari Vihersalo raportoikin, että ilmoituksia on tullut jopa kymmeniä vain muutaman viikon sisällä. Havaintoja on tehty muun muassa Laaksolahdessa ja Lipajärvellä, ja osaa havainnoista on pystytty myös vahvistamaan.

Vantaalla tilanne on samankaltainen; petoyhdyshenkilö Sami Ristaniemi kertoo, että ilmoitusten määrä on kasvanut joka vuosi. Tämän vuoden aikana varmoja havaintoja on saatu muun muassa Seutulasta ja Vapaalasta, jossa on jopa kuvattu kahta sutta samanaikaisesti.

Susien käyttäytyminen ja ihmisten rooli

Käytännössä suurin osa havaituista susista on edelleen varovaisia ja pysyvät kaukana asutuksesta, mutta joukossa on nuoria yksilöitä, jotka voivat lähestyä asuinalueita, erityisesti ruokaa etsien. Tämä voi johtua myös ihmisten huolimattomuudesta ruokkia villieläimiä, mikä houkuttelee petoja lähemmäksi.

Vaikka Helsingin alueella ei ole viime vuosina tehty vahvistettuja havaintoja, keskustelua susista käytetään edelleen. Helsingin sanotaan olevan erityinen alue, sillä sen riskit susien tapaamiseen ovat erilaiset verrattuna metsäisempään Uuteenmaahan.

Erityisesti kaupungin vilkasliikenteisillä alueilla, kuten Kehä I:llä, on raportoitu susista, mikä nostaa esiin kysymyksen siitä, miten kaupungit sopeutuvat luonnon läheisyyteen.

Susikannan kasvu ja sen merkitys

Samalla, huolimatta kasvavista havainnoista, Eronen korostaa, että susihavaintomäärien kasvu ei suoraan tarkoita, että susien kanta kasvaisi räjähdysmäisesti, sillä monet voi olla vääriä tai sekoittua koiran jälkiin.

Yhteisöjen rooli susihavaintojen kirjaamisessa kuin myös niiden analysoimisessa on siis merkittävä. Yksinkertaiset toimet, kuten oppia erottamaan suden jäljet muista eläimistä, voivat auttaa. Eronen painottaa, että sudet eivät ole vaarallisia, kunhan niitä kohdellaan kunnioituksella ja varovaisuudella.

Luonto ja sudet – uusi aikakausi?

Onko tämä susikannan kasvu merkki luonnon palautumisesta vai onko se uuden aikakauden alku, jossa sudet oppivat elämään rinnakkain ihmisten kanssa?