Suomessa maatalouden ja maaseudun kehittämiseen myönnettiin viime vuonna yhteensä huikeat 1,9 miljardia euroa, kertoo Ruokavirasto. Tämän vuoden tukisumma on kuitenkin hieman pudonnut, ollen 1,8 miljardia euroa, kun taas edellisenä vuonna, vuonna 2022, tukimäärä oli 2,13 miljardia euroa.

EU:n maaseuturahoitus ei rajoitu vain maatalouden tukemiseen, vaan se kattaa myös tärkeät infrainvestoinnit, kuten laajakaistayhteyksien rakentamisen alueille, joilla liiketoimintamahdollisuudet eivät riitä sen toteuttamiseen markkinaehtoisesti. Tämä tarkoittaa, että myös syrjäseutujen asukkaat saavat mahdollisuuden nauttia nykyaikaisista verkkoyhteyksistä.

Yllättäen suurimmaksi tuensaajaksi nousi Siikalatvassa sijaitseva Osuuskunta Siikaverkko, joka on investoinut 2 000 kilometrin laajuiseen valokuituverkkoon mm. Haapavedelle, Kajaaniin ja Paltamoon. Tämän vuoden tuensaajien joukossa Siikaverkko ei ollut edes 100 suurimman joukossa, joten sen nousu ykköseksi on hämmästyttävää.

Siikaverkko on saanut tukea pelkästään hanketukina, ei lainkaan viljelijätukina.

Seuraavat sijat suurimmissa tuensaajissa täyttävät tutut nimet aiemmista vuosista, kuten Luonnonvarakeskus ja Proagria Itä-Suomi Oy. Viljelijätukia saaneiden listalla suurin on 600 hehtaarin Antroman tila Siikajoella, joka on saanut tukisummana noin 500 000 euroa enemmän kuin viime vuonna.

Toiseksi eniten viljelijätukia sai kurkkutuottaja Siggpac Oy NÄrpiöstä.

Vuoden 2024 tukisummasta huikeat 827 miljoonaa euroa on EU-rahoitusta. Edellisenä vuonna EU-tukia saatiin 710 miljoonaa euroa. Valtaosa rahoituksesta, noin 1,6 miljardia euroa, koostuu viljelijätuista, kun taas vuonna 2023 viljelijätukien määrä oli hieman alhaisempi, eli 1,5 miljardia euroa.

Ruokaviraston mukaan suurin osa rahoituksesta, noin 85 prosenttia, maksetaan maatiloille – tukia sai yhteensä 52 073 tuensaajaa vuonna 2024.

Erityisasiantuntija Anu Koivisto maa- ja metsätalousministeriöstä varoittaa: "Ilman näitä tuotantoon sidottuja tukia ruoantuotanto Suomessa loppuisi nykyisellään, ja olisimme täysin tuontiruoan varassa."

Maatalousyrittäjille myönnetään myös korvauksia ympäristöystävällisistä viljelymenetelmistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Lisäksi maatilat voivat hakea tukea tuotantotilojen ja -laitteiden modernisoimiseen. Rahoituksen kohdistaminen on tärkeää, jotta Suomi voi säilyttää itsenäisen ruuantuotannon ja vastata tulevaisuuden haasteisiin.