Suomen suuryritykset ovat nostaneet esiin merkittävän huolenaiheen: viranomaisten ja byrokratian sujuvoittaminen voisi olla avain kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen.

Tutkimuksessa, jossa mukana oli lähes 140 suuryritystä, jopa 85 prosenttia osallistujista totesi, että sääntelyn purkamisesta olisi paljon tai kohtalaisesti apua kilpailutilanteessa. Yritykset luokittelevat neljä viidestä suurimmasta kilpailukykyesteestään liittyväksi sääntelyyn.

OP:n suuryritystutkimuksessa saatu tieto on herättänyt keskustelua, sillä Suomessa on perinteisesti pidetty byrokratiaa tehokkaana. Kuitenkin OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi yllättyi sääntelyn merkittävästä roolista kilpailukyvyn esteenä.

Tutkimustulokset paljastavat myös, että yritykset pitävät kotimaista säätelyä suurempana haasteena kilpailukyvyn kannalta kuin EU:n tiukkoja sääntöjä. "Sääntelytsunamia tulee rauhoittaa", Keitaanniemi sanoo, viitaten siihen, että yritykset voisivat paremmin keskittyä liiketoimintaansa ilman jatkuvia sääntelyhaasteita.

Esimerkiksi Euroopan keskuspankin korkopäätökset tai hallituksen verohelpotukset ovat asiantuntijoiden mukaan vähemmän tärkeitä kuin sääntelyn keventäminen. Vaikka matalammat korot nähtäisiin hyödyllisiksi, jopa 70 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että säätelyyn puuttuminen olisi tehokkaampaa kasvun edistämiseksi.

Verohelpotukset mielletään hyödyllisiksi vain alle 50 prosentin mielestä, ja lähes 30 prosenttia yrityksistä kokee, ettei suurista verohelpotuksista olisi hyötyä.

Onko Suomi, joka on ennen ollut ylpeä vähäisestä byrokratiastaan, muuttunut yhä raskaan sääntelyn maaksi? Keitaanniemi viittaa lupaprosesseihin ja investointeja hidastaviin sääntöihin, jotka nostavat tarpeetonta byrokratiaa. "Yritykset toivovat, että viranomaiset ymmärtävät heidän liiketoimintatarpeensa", hän toteaa.

Hallitus, Petteri Orpon johdolla, on tunnustanut sääntelyn ongelmat ja pyrkii purkamaan hallinnollisia esteitä, mutta toistaiseksi muutokset ovat olleet hitaita. Pidemmän aikavälin tulokset ahdistavat, sillä Suomen talouskasvu on jäänyt vaimeaksi, ja erityisesti suuryritykset, jotka tuottavat suuren osan maan hyvinvoinnista, kaipaavat muutosta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan kymmenen suurinta suomalaista yritystä vastaa peräti kuudesta prosentista bruttokansantuotteesta. Investointien ja liiketoimintamahdollisuuksien parantaminen olisi tähän kasvun kannalta ratkaisevan tärkeää. Suuryritysten huolen aiheista keskustelun käynnistäminen on ajankohtaista, mikäli haluamme varmistaa talouden elpymisen ja kilpailukyvyn tulevaisuudessa.