Ruotsin kuninkaallisten elämä ei ole vain hohtoa ja kirkkaita juhlia; se tulee myös henkilökohtaisten kamppailujen ja sairauksien myötä. Kuningas Kaarle Kustaan nuorin sisar, 81-vuotias prinsessa Christina, on viime vuosina vetäytynyt julkisuudesta keskittyen enemmän kirjoittamiseen sekä perhesiteidensä vahvistamiseen.

Christina on kuitenkin joutunut käymään läpi kaikki elämänsä haasteet, mukaan lukien kaksi vaikeaa syöpädiagnoosia. Ensimmäisenä hänelle todettiin rintasyöpä vuonna 2010. Mammografiassa löydettiin kyhmy, josta ilmeni syöpäsoluja. Vaikka leikkaukset olivat vaikeita ja vaativat molempien rintojen poiston, Christina selvisi hoidoista ja palautui pitkän ja raskaan hoitojakson jälkeen.

Mutta onni ei kestänyt kauan. Vuonna 2017 Christina diagnosoitiin myelodysplastisella oireyhtymällä, joka on verisyövän esiaste. Tällöin hänelle kerrottiin, että luuydinsiirto oli ainoa mahdollisuus toipumiseen. Perheestä löytyi onneksi luovuttaja, ja onnistunut toimenpide antoi hänelle uuden mahdollisuuden elää.

– Olin 73-vuotias ja päätimme yhdessä perheen kanssa, että kantasolusiirto on ainoa vaihtoehto, Christina muisteli haastattelussa. Syöpähoidoista toipuminen oli fyysisesti ja henkisesti uuvuttavaa, mutta hän tuli lopulta takaisin entiseen voimaansa ja kiitteli julkisesti ruotsalaista syöpähoitoa.

Kuningasperheelle syöpä ei ole vain yksilöllinen tragedia, vaan se on perhesairaus. Christina muistelee myös äitiään, prinsessa Sibyllaa, joka kuoli suolistosyöpään vain 64-vuotiaana. Syöpäkuolemat eivät jääneet kesään vain Sibyllaan; myös nykyisen kuningatar Silvian veli, Jörg Sommerlath, menetti henkensä kurkkusyöpään.

Ruotsin kuninkaallisten perheen tarina syövästä on osoitus siitä, kuinka hauraus voi kätkeytyä jopa vahvimpiin sukuihin. Christina on kuitenkin mukana tutkimustyössä ja tukee aktiivisesti syöpätutkimusta, toivoen, että tulevat sukupolvet voivat välttää sen, mitä hänen perheensä on joutunut kokemaan.

Kristinan kamppailut ovat herättäneet laajaa kiinnostusta ja tukea kansan keskuudessa, sillä hän on ollut avoin sairaudestaan ja sen vaikutuksista hänen elämäänsä. Häntä pidetään esimerkkinä siitä, kuinka rohkeus ja toivo voivat voittaa vaikeudet, ja hänen tarinansa inspiraationa monet ovat löytäneet voimia omista kamppailuistaan.