Syyriassa on tapahtumassa odottamaton käänne, kun äärijärjestö Hayat Tahrir al-Sham (HTS) on aloittanut intensiivisen hyökkäyksen Syyrian hallintoa vastaan. Hyökkäys on hämmentänyt Syyrian hallintoa ja armeijaa täysin.

HTS:n joukot ovat lyhyessä ajassa edenneet kymmeniä kilometrejä, ja hallussaan oleva alue on kasvanut jopa kolminkertaiseksi, kertoo UA Live map -sivusto, joka seuraa Syyrian tapahtumia.

Viime viikon aikana HTS valtasi Syyrian toiseksi suurimman kaupungin Aleppon ja on nyt jatkamassa taarraansa etelään kohti Hamaa. TAisteluja käydään jo kaupungin laitamilla, mikä viittaa siihen, että strateginen yllätys on onnistunut.

Jos HTS pääsee etenemään Homsin kaupunkiin, se jakaisi Syyrian maantieteellisesti kahtia. Tämä merkitsisi Syyrian hallinnon suurta heikkenemistä, sillä lännen rannikkokaupungeissa sijaitsee alaviittimuslimien tukialue, joka joutuisi eristyksiin.

HTS:n tarkat tavoitteet eivät ole täysin selvät, ja asiantuntijat, kuten Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista, uskovat, että kapinallisilla on ensisijaisesti halu vahvistaa valtaansa Syyrian luoteisosassa. Kuitenkin HTS on julkisesti ilmaissut tavoitteekseen kaataa al-Assadin hallinto ja karkottaa Iranin joukot maasta.

Ruohomäki kuitenkin kyseenalaistaa hallinnon kaatumisen mahdollisuuden. "Hallinnon kaatuminen vaatisi suurta joukkojen pakoa, mutta sellaista ei vielä vaikuta olevan näköpiirissä", hän toteaa. Vaikka HTS edistyisi nopeasti, on kyseenalaista, kykeneekö se pitämään valtaamiaan alueita hallussaan.

Mikäli Syyrian hallitus saa tukea ulkomaisilta kumppaneilta, tilanne voi muuttua. Venäjä on tähän asti ollut al-Assadin vahva tukija, mutta sen keskittyminen Ukrainan sotaan saattaa vaikuttaa sen kykyyn auttaa hallintoa. Venäjä operoi yhä tärkeillä sotilastukikohtilla Syyriassa.

Myös Iran on tärkeä tukija Syyrian hallinnolle, mutta sen vaikutus on heikentynyt Libanonin Hizbollah-järjestön haasteiden vuoksi Israelin kanssa johtuvan konfliktin takia. Asiantuntijat uskovat, että ilman ulkomaisia tukijoita al-Assadin hallinto ei pysty palauttamaan menettämiään alueita.

Tilanteen epävarmuus on kuitenkin iso uhka Syyrian hallinnolle. Ruohomäki korostaa, että Syyrian poliittiset ryhmittymät ovat erittäin sirpaleisia, mikä tekee tilanteesta arvaamattoman. Jos oppositioryhmät pystyvät yhtenäistymään, se voisi merkitä al-Assadin hallinnolle suurta vaaraa.

Samaan aikaan Syyrian massa on entistä tuskallisempi. Siviiliväestö kärsii edelleen sellaisten voimien raskaasta riitelyltä, jotka ovat syvässä konfliktissa keskenään. Hallinto käyttää äärimmäistä väkivaltaa hillitäkseen kapinallisia, mikä on johtanut traagisiin humanitäärisiin seurauksiin.