Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtamalla hallituksella on kunnianhimoisia suunnitelmia Suomen velkaantumisen vähentämiseksi. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan yhdeksän miljardin euron sopeutustoimet julkisessa taloudessa seuraavan vaalikauden aikana, mutta asiantuntijatutkimukset viittaavat siihen, että nämä tavoitteet saattavat jäädä haaveeksi.

Iltalehti kysyi viideltä eri talouden asiantuntijalta, uskovatko he hallituksen tavoitteisiin ja toteutusten onnistumiseen. Yksikään asiantuntija ei näytä olevan yhtä optimistinen, kuin hallitus itse. Uuden Talousajattelun keskuksen (Utak) toiminnanjohtaja Lauri Holappa oli erityisen kriittinen, hän totesi:

– Hallituksen esittämät säästöt perustuvat keskeisesti työnmarkkinoiden heikentämiseen ja hyvinvointialueiden tehostamiseen, mikä tarkoittaa lähes kolmen miljardin euron kokonaissäästöä. Nämä säästöt ovat lähinnä puhetta ja toiveita, enkä usko niiden toteutuvan kuin ehkä vain osittain.

Holappa myös huomauttaa, että yhdeksän miljardia euroa ei sisällä mahdollisia uusia menolisäyksiä, minkä vuoksi todellinen nettosopeutus on lähempänä 4,5 miljardia euroa. Tämäkin on merkittävä summa, mutta se ei riitä hallituksen itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamiseen.

Hyvinvointialueiden tilanne on erityisen huolestuttava. Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju suhtautuvat tavoitteisiin hieman myönteisemmin. Kangasharju arvioi, että hallitus saattaa kuitenkin onnistua keräämään jopa 8 miljardia euroa säästöjä, mutta Urrilan mukaan suurin riski piilee hyvinvointialueille asetetuissa säästötavoitteissa.

Pellervon Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen jakaa Urrilan näkemyksen. Hän uskoo, että hyvinvointialueiden säästöpaineet eivät tule toteutumaan, ja julkisen talouden tasapainottaminen työllisyyden kautta ei välttämättä onnistu vaalikauden aikana.

Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteensa luoda 100 000 uutta työpaikkaa kauden aikana, mikä sen pitäisi vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. Tämä on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä; monet asiantuntijat viittaavat siihen, että suuria työllisyysreformeja on mahdotonta toteuttaa pian, kun talous on jo ennestään haasteiden kourissa.

Käytännön tasolla asiantuntijat ovat varoittaneet, että hallituksen on tarkoin harkittava sopeutustoimien vaikutuksia, ja niiden on ehdottomasti jatkuttava tulevissakin hallituksissa. Jatkuva talouskasvun tukeminen on välttämätöntä, mutta se vaatii myös rohkeita päätöksiä ja investointeja, jotka eivät vaaranna julkisen talouden tasapainoa.

Nyt on kysymys siitä, onko hallituksen jo esittelemä strategia riittävä ja realistinen. Liiallinen sopeuttaminen voi pahimmillaan johtaa talouden taantumaan ja yhä suurempiin ongelmiin tulevaisuudessa. Asiantuntijat, kuten SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta, korostavat, että sopeutustoimia tulisi miettiä laajasti, jotta vältetään perusterveydenhuollon ja muiden tärkeiden palveluiden vaarantaminen.

Vielä on liian aikaista sanoa, kuinka hallitus aikoo toteuttaa näitä suunnitelmia. Talousasiantuntijat varoittavat, että Suomi tarvitsee vahvoja ja pitkäjänteisiä ratkaisuja, eikä toiveajattelua, jos se todella haluaa kääntää velkaantumistrendin.