19. marraskuuta vietetään kansainvälistä täysjyväpäivää, jolloin on hyvä kiinnittää huomiota täysjyvän merkitykseen ravitsemuksessa. Mitä täysjyvä oikeastaan on, miksi se on tärkeää ja mistä sitä voi saada? Uusimpien ravitsemussuositusten mukaan suomalaisten ruokavalioon suositellaan monenlaisia muutoksia, joista yksi on täysjyvän määrän lisääminen. Suosituksissa on ensimmäistä kertaa annettu tarkan grammamäärän suositus; vähintään 90 grammaa päivässä.

Ravitsemustieteiden tohtori Marika Laaksonen Fazerilta kertoo, että suositukset eivät perustu trendeihin vaan niiden tavoitteena on parantaa väestön terveyttä ravitsemuksen kautta. 90 grammaa päivässä voi kuulostaa suurelta, mutta se on helposti saavutettavissa, kun täysjyvätuotteita lisätään ruokavalioon monipuolisesti.

Monet ajattelevat heti tutuksi tullutta ruisleipää, kun puhutaan täysjyvästä. Suomalaiset saavatkin suurimman osan täysjyvästä ruisleivästä, mutta se ei ole ainoa lähde. Fakta on se, että myös kauraleipä ja vehnäpaahtoleipä voivat olla täysjyväisiä, kertoo Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Juhani Sibakov.

Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 65 prosenttia heidän myyntivolyymistaan koostuu täysjyväleivistä. Päiväsaantisuosituksen täyttäminen ei ole vaikeaa, kunhan täysjyvä tuotteita syödään vaihtelevasti.

Esimerkiksi aamiaiseksi ruisleipä, lounaaksi täysjyväpuuro, välipalaksi täysjyväpaahtoleipää ja illalliseksi täysjyväruisjälkiuunileipää, tuo päivän täysjyväsaannin kasaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimukset osoittavat, että suomalaiset eivät saa riittävästi täysjyvää ravinnostaan, ja suurin este tämän saannille on tiedon puute. Leipätiedotus ry:n kuluttajatutkimuksessa vain 55 prosenttia väestöstä tiesi, että ainoa täysjyvän lähde on viljatuotteet. Monet luulevat edelleen, että täysjyvää saa hedelmistä ja vihanneksista. Näin ollen on tärkeää jakaa tietoa helpoissa muodoissa, ja Fazer kertoo nettisivuillaan täysjyväruokiensa määristä.

Toisin kuin jalostetussa viljassa, täysjyväviljassa hyödynnetään koko viljanjyvä, mukaan lukien sen uloin kerros. Tämän kerroksen kuoret ja ytimet sisältävät suurimmat osat viljan terveyshyödyistä.

Täysjyväviljat tarjoavat kuitua, hiilihydraatteja, proteiinia, hyviä rasvoja, vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Täysjyvä on hyväksi sydämelle, aivoille ja suolistolle ja se voi pitää meidät energisinä ja hyvinvoivina koko päivän ajan. Monille kuitun saaminen täysjyvästä on tuttu juttu, mutta vähemmän tunnettu asia on, että täysjyväviljat ovat myös erinomainen proteiinin lähde.

Erityisesti tänä päivänä, kun ravitsemussuosituksissa painotetaan punaisen lihan kulutuksen vähentämistä, täysjyväviljat ovat loistava vaihtoehto proteiinilähteeksi. Viljavalmisteet ovat ruokavaliossamme tärkein kasviproteiinin lähde. Yhdistämällä täysjyväviljatuotteet palkokasveihin, voi saavuttaa täydellisen kasviproteiinikoostumuksen.

Joten, kysy itseltäsi: saatko sinä tarpeeksi täysjyvää ruokavaliossasi? Onko keittiössäsi tilaa herkullisille täysjyväresepteille? Käytätkö tarpeeksi täysjyvätuotteita vai onko se asia, johon voisi panostaa enemmän?