Liikunta ja terveellinen ravinto olivat aiemmin meille arkisia asioita, mutta nykyään ne ovat monille haasteita. Istumatyö, runsas tarjonta epäterveellisiä ruokia ja passiivinen elämäntyyli ovat tehneet meistä mukavuudenhaluisia. Miksi reagoimme vain silloin, kun terveys alkaa heiketä?

UKK-instituutin Liikuntaraportin mukaan suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaa paikoillaan, ja iän myötä tämä liikkumattomuus vain pahenee. Vaikka kotiin hankitut kuntopyörät ja muut liikuntavälineet ovat hienoja alkuja, ne jäävät usein käyttämättömiksi, koska passiivinen elämäntyyli on tullut osaksi päivittäistä arkea. Terveellisen ravinnon ja liikunnan sisällyttäminen päivittäisiin rutiineihin vaatii nyt enemmän tietoista ponnistelua.

Miksi terveellisten valintojen tekeminen tuntuu niin vaikealta? Elämme aikakaudella, jossa mukavuus ja helppous ovat usein vahvempia motivaatioita kuin hyvinvointi. Kun aikaisemmin liikunta ja terveellinen ruokailu olivat itsestäänselvyyksiä, nykyään ne jäävät helposti tekemättä:

Yhä useampi työskentelee tietokoneen ääressä.

Päivittäinen liikkuminen on vaihtunut autoilla tai julkisilla kulkemiseen.

Ruokakaupat ovat pullollaan ultra-prosessoitua ruokaa.

Kotiin toimitettavat pikaruoat ovat vain muutaman klikkauksen päässä.

Sosiaalinen media lisää suorituspaineita ja asettaa epärealistisia odotuksia.

Jatkuva informaatiotulva lamaannuttaa ja voi aiheuttaa niin passiivisuutta kuin ahdistusta.

Myös yhteiskuntamme tukee passiivista käyttäytymistä monin tavoin: fyysistä työtä on vähemmän kuin aiemmin, liikuntaa ei sisällytetä riittävästi koulupäivien ohjelmaan, ja arjen teknologiset ratkaisut, kuten hissit ja sähköpotkulaudat, vähentävät liikkumista luonnostaan. Kaikki on tehty niin vaivattomaksi, että terveyden ylläpitäminen vaatii yhä enemmän tietoista vaivannäköä.

Kuinka elintapamuutokset ovat vaikuttaneet ihmisten terveyteen? On selvää, että viime vuosikymmeninä elämäntapamme ovat muuttuneet radikaalisti. Seuraukset näkyvät jo yksilöiden ja koko yhteiskunnan terveydentilassa. Tutkimukset osoittavat, että liikunnan väheneminen ja huono ruokavalio ovat olleet keskeisiä tekijöitä kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä tiettyjen syöpien lisääntymisessä.

Modernit aikuiset kokevat enemmän terveysongelmia ja alhaisempaa työkykyä kuin aikaisemmat sukupolvet, joiden elämäntapa sisälsi enemmän fyysistä aktiivisuutta. Samalla liikunnan hyödyt ovat kiistattomat. THL:n mukaan säännöllinen liikunta ehkäisee lihomista ja auttaa painonhallinnassa, sekä vähentää monien sairauksien, kuten sydänsairauksien ja metabolisen oireyhtymän, riskiä.

Jos terveys ei ole itsestäänselvyys, miksi kohtelemme sitä sellaisena? Ongelma ei ole tiedon puutteessa; tiedämme hyvin liikunnan ja terveellisen ruokavalion hyödyt. Silti monet lykkäävät terveellisten valintojen tekemistä aina huomiseen tai siihen hetkeen, kun oireet alkavat. Terveyttä pidetään itsestään selvänä niin kauan, kunnes se alkaa horjua.

Tosiasia on, että mitä aikaisemmin elämäntapamuutokset tehdään, sitä paremmat mahdollisuudet on välttää vakavia sairauksia ja ylläpitää hyvä elämänlaatu. Jokainen askel kohti aktiivisempaa arkea ja parempia ruokavalintoja on sijoitus tulevaisuuteen. Muutos ei vaadi täydellisyyttä, vaan jatkuvia pieniä valintoja, jotka tekevät eron. Hyvinvointi on mahdollista saavuttaa – se vaatii vain päätöksen ja sitoutumista.