Alpo Suhonen on aikamme yksi merkittävimpiä suomalaisia valmentajia, jonka ura Pohjois-Amerikassa on ollut kaikkien huulilla. Hänestä tuli vuonna 2000 Chicago Blackhawksin päävalmentaja ja samalla ensimmäinen eurooppalainen, joka ikinä sai tämän arvonimen NHL:ssä.

Suhosen kausi ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Hän joutui eroamaan tehtävistään terveyssyistä heti ensimmäisen vuoden aikana, ja hänen aikansa Blackhawksissa päättyi lyhyesti, kun joukkueen lääkäri ilmoitti, että Suhosella oli vakavia sydänongelmia. Tämä tapahtui juuri sen jälkeen, kun Suhonen oli jakanut voiton Nashvillestä, joka jäi Chicagon kauden viimeiseksi.

Risto Pakarisen uutuusteos "Alpo" syventää Suhosen eron taustoja ja paljastaa, kuinka tilanne vaikutti hänen suhteeseensa Blackhawksin GM:n Mike Smithin kanssa. Smithin mielestä Suhosen terveysongelmat olivat vain tekosyitä, ja hän ei vieläkään kykene uskomaan, että Alpon ero oli aito. Suhosen ja Smithin ystävyys kesti vuosia, mutta tämä tapaus rikkoi heidän välinsä, eikä heillä ole ollut kontaktia yli kauhtakymmeneen vuoteen.

Suhonen itse kääntää ajatukset eroon liittyvistä tapahtumista. Hän muistaa, kuinka lääkäri näytti hänelle sydämen monitoria, jossa oli muutamia varjostumia - kuitenkin hyvin arvoituksellisia, sillä lääkäri totesi, ettei leikkaukselle ollut tarvetta. Suhonen kertoo jopa, että mahdolliset tulevat hoidot voisivat tulla kyseeseen vasta 7-10 vuoden päästä.

Suhosen sydänongelmista huolimatta lääkärit määräsivät hänelle vuoden sairausloman, mikä oli Smithille karmiva uutinen, varsinkin kun NHL:n runkosarjaa oli enää seitsemän peliä jäljellä.

Pakarisella on mielenkiintoinen näkökulma: hän kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että Suhosen sydänvaivat eivät olisi olleet totta, ja ehdottaa, että tämä vaatisi ajatusta erikoisesta salaliitosta, johon olisivat osallistuneet Suhonen, lääkärit ja Chicagon johto.

Alpo Suhonen on edelleen yksi kysymyksistä, joka herättää keskustelua urheilupiireissä. Hänen uransa vuonna 2000 jäi lyhyeksi, mutta hän on jättänyt jälkensä sekä suomalaiseen että kansainväliseen jääkiekkokulttuuriin. Hänen eronsa jälkeen hän on silti inspiroinut monia nuoria pelaajia ja valmentajia, jotka hakevat omaa polkuaan jääkiekon maailmassa.