Presidentti Donald Trumpin hallinnon suunnitelmat opetusministeriön lakkauttamisesta herättävät suurta huolta Yhdysvalloissa. Vaikka Trumpin tuo on ilmoittanut aikovansa purkaa tämän ministeriön, sen toteuttaminen vaatii kongressin hyväksynnän. Opetusministeriö perustettiin vuonna 1979, ja sen lakkauttaminen vaatisi erikoisempia toimenpiteitä, koska päätös kuuluu kongressille.

Vaikka republikaanipuolueella on senaatissa 53 ääntä, lakkautus vaatii kuitenkin 60 ääntä, mikä tekee päätöksestä epävarman. Lisäksi oikeuslaitos epäilemättä haastaa mahdollisen lakkauttamispäätöksen, mutta se ei näytä estävän Trumpin aikeita.

Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen kertoo, että Yhdysvalloissa vallitsee perustuslaillinen kriisi, jossa vallan kolmijako on vaarassa. Heiskanen huomauttaa, että Trumpin hallinto tekee päätöksiä, jotka muistuttavat enemmän yksityisen yrityksen toimintaa kuin julkista hallintoa.

Opetus on pitkälti osavaltioden vastuulla, ja 90 prosenttia koulutuksen budjetista tulee osavaltio- ja paikallistasolta. Opetusministeriö puolestaan ei määrää opetuksessa käytettävistä sisällöistä. Kuitenkin Trump on pyrkinyt heikentämään opetusministeriön toimintaa, koska sen kautta liittovaltiotason ohjelmat, kuten kansalaisoikeuksien ja moninaisuuden ohjelmat, voivat säännellä opetusta.

Harrison Fields, Trumpin lehdistöpäällikkö, on todennut, että suunnitellut leikkaukset eivät koskisi erityisesti tarvitsevien kouluille kohdistuvia tukiohjelmia, mutta professori Heiskanen ei pidä näitä vakuutteluja luotettavina. Hän varoittaakin, että käytännössä opetustoimintojen leikkaukset voivat tapahtua huomaamatta, vaikka ministeriötä ei virallisesti lakkautettaisikaan.

Trumpin hallinnon toiminta on johtanut siihen, että monien yliopistojen rahoitusta on jo vähennetty poliittisista ja ideologisista syistä. Esimerkiksi yliopistot, jotka ovat sallineet kritiikkiä Israelia kohtaan, ovat menettäneet rahoitustaan. ”Tiedon ja tutkimuksen puolustamiseen hyökätään laajasti,” Heiskanen sanoo.

Hallinnolla on ollut myös haluja säännellä käytettävää kieltä tieteessä. Listan kielletyistä termeistä, johon sisältyy sanoja kuten ”ilmastonmuutos”, ”feminismi” ja ”tasa-arvoinen yhteiskunta”, on kerrottu aiheuttavan hämmennystä ja pelkoa tutkijayhteisössä.

Painostus ei kuitenkaan rajoitu vain Yhdysvaltoihin. Eräät suomalaiset yliopistot ovat saaneet yhteydenottoja Yhdysvaltojen viranomaisilta, joissa vaaditaan tiettyjen sanojen poistamista Fulbright-stipendeihin liittyvistä asiakirjoista. Tämä voi johtaa jopa tutkijoiden ja opiskelijoiden viisumien perumiseen.

Heiskanen toteaa, että Yhdysvaltain sivistyspoliittinen kehitys on pahasti ristiriidassa republikaanisen puolueen perinteisten arvojen, kuten koulutusvapauden ja valtion vähäisten ohjausvelvoitteiden, kanssa. ”Nyt tilanne on se, että hallinto antaa tiukkoja ohjeistuksia siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei,” hän sanoo.

Professori Heiskanen varoittaa myös, että Trumpin hallituksen koulutuspolitiikka on jo vaikuttanut kielteisesti Yhdysvaltojen rahoitusmahdollisuuksiin. Esimerkiksi Tanska on keskeyttänyt yhteistyönsä Yhdysvaltojen kanssa tietyssä projektissa ja on päättänyt siirtää rahansa Pohjoismaihin. Tämä kehitys herättää suurta huolta koulutusvainoista, joita Trumpin hallinto näyttää toteuttavan.