Trumpin Grönlanti-hankkeet: Tuulahdus menneisyydestä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin visiot Grönlannin, Kanadan ja Panaman kanavan liittämisestä Yhdysvaltoihin ovat herättäneet hämmennystä eurooppalaisissa. Suomessa vaikuttava historioitsija Marko Maunula huomauttaa, että Trumpin innostus tämäntyyppisiin hankkeisiin tuo mieleen vanhan, ummehtuneen imperialismin aikakauden.

Ihmeelliset tarkoitukset ja historialliset juuret

Maunulan mukaan erityisesti Grönlanti on yllättänyt monet, sillä se ei ollut kertaakaan esillä Trumpin vaalikampanjassa. Hän viittaa siihen, että puolustus- ja turvallisuusasiantuntijat ovat kyllä käsitelleet arktista aluetta, mutta Trumpin lähestyminen asiaan on ollut omalaatuinen.

Grönlannin hankinnasta on keskusteltu Yhdysvalloissa aiemmin useaan otteeseen, jopa 1800-luvun puolivälistä alkaen. Kysymys siitä, haluaako Trump tulla tunnetuksi presidenttinä, joka fyysisesti laajensi Yhdysvaltojen rajoja, on keskeinen.

Utopistinen vapauskaupunki suunnitteilla?

Piilaakson libertaarit ovat vielä valmiita naureskelemaan, että Grönlanti voisi tulla heidän visioidensa "vapauskaupungiksi", jossa teknologiasektorin yritykset voisivat toimia ilman hallituksen puuttumista. Tällainen ajattelu ei ole uusi; Yhdysvallat on perinteisesti ollut utopioiden luomuksen valtakunta.

Isäntäfantasiat ja nykypäivän haasteet

Onko Trumpin tarkoitus todella liittää Grönlanti Yhdysvaltoihin voimakeinoin? Maunula ei usko siihen, mutta kaikenlaiset mahdollisuudet ovat olemassa. Yhdysvaltojen olisi helpompaa laajentaa alueitaan Puerto Ricon avulla, mutta se ei houkuttele republikaaneja demografisista syistä.

1930-luvun teknokratian jäljet

Trumpin suunnitelmat Grönlannin ympärillä muistuttavat 1930-luvun teknokratialiikettä, joka pyrki radikaaleihin muutoksiin Yhdysvaltojen hallinnossa. Teknokratian kannattajat uskoivat, että tieteelliset asiantuntijat voisivat ratkaista suuret taloudelliset ongelmat, ja he tavoittelivat täysin uudenlaista yhteiskuntajärjestelmää.

Musk ja teknokratian varjot

Elon Musk, joka tukee Trumpin hallintoa, saattaa olla yhteydessä tähän vanhaan liikeyritykseen. Hänen isoisänsä oli aikoinaan teknokraattien johtohahmo, mikä nostaa kysymyksiä Muskien perheen mahdollisista näkemyksistä teknokraattisista aatteista.

Vaikka Muskin julkiset kommentit eivät ole aina suoria, hänen visionsa avaruusteknologiasta herättää mielenkiintoisia kysymyksiä – olisiko meillä ensi aikakautena "Marsin teknokratia"?

Donald Trumpin ja Piilaakson libertaristien ideat Grönlannista saattavat olla vain jäävuoren huippu Yhdysvaltojen historiallisissa jännitteissä, joissa utopia ja todellisuus kohtaavat ainakin silloin tällöin.