Analyysi / Trumpin vaikutus Euroopan puolustusuudistukseen – Suomi huolestunut merkittävästä luvusta

Ursula von der Leyenin johtaman Euroopan komission 100 päivän jakso on tullut päätökseensä. Brysselissä arvioidaan, että puolustusasioissa ”homma etenee nyt tosi lujaa”, mutta yksi luku huolettaa erityisesti Suomea: puolustusbudjetin puute. Suomen on pakko lisätä puolustusmäärärahojaan vastatakseen muuttuneisiin uhkiin ja lopettaakseen riippuvuutensa ulkomaisista puolustusrakenteista.

Ursula von der Leyenin toisen komission aloittaessa joulukuussa 2022, turvallisuus ja kilpailukyky olivat keskiössä. Trump on aiemmin painottanut jäsenvaltioiden vastuuta omasta puolustuksestaan, mikä on saanut monet maat, kuten Suomen, arvioimaan uudelleen omia puolustusratkaisujaan.

Lisäksi on syytä huomioida, että Euroopassa käydään kiivasta keskustelua puolustusyhteistyön syventämisestä, mikä on Trumpin aikakauden jälkeen tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Maat, kuten Ranska ja Saksa, ovat jo pidentäneet yhteisiä puolustusharjoituksiaan, ja Suomi on mukana näissä aloitteissa. Samaan aikaan huoli Venäjän hyökkäyksistä on lisännyt painetta kolmansilta mailta, ja Euroopan on toimittava yhtenäisemmin.

Trumpin aikakausi Yhdysvalloissa on herättänyt keskustelua myös transatlanttisista suhteista – EU:n on pakko kehittää omia puolustuskykyjään sillä välin, kun Yhdysvallat pohtii rooliaan kansainvälisissä konflikteissa.

Suomessa puolustusasiat ovat nousseet keskiöön, ja tulevista puolustusbudjeteista keskustellaan enemmän kuin koskaan. Tämä kehitys nostaa esiin kysymyksiä siitä, kuinka Suomi voi varautua globaaleihin uhkiin ja mitä se tarkoittaa kansainväliselle turvallisuudelle.