Turkissa tapahtuu nyt jotain suurta – 15 miljoonaa ihmistä äänesti Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlun presidenttiehdokkaaksi, mutta hallituksen toimenpiteet ovat herättäneet kansan vihaa. Mielenosoitukset, jotka vastustavat İmamoğlun vangitsemista, jatkuvat jo toista viikkoa ja laajenevat suurkaupunkien kaduille. Mielenosoittajat pelkäävät, että presidentti Recep Tayyip Erdoğan pyrkii muuttamaan Turkista lopullisesti diktatuurin.

Poliisin väkivaltaiset otteet mielenosoittajia kohtaan ja median rajoitukset ovat herättäneet huolta, ja tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista varoittaa, että tilanne voi muuttua vielä uhkaavammaksi hallituksen kannalta. "Kyllä se uhka on jo tässä muodossaan olemassa, se horjuttaa selvästi Erdoğanin imagoa", Alaranta sanoo.

Turkin turvallisuuskoneisto on kokenut puhdistuksia vuodesta 2016, jolloin epäonnistui sotilasvallankaappausyritys, mutta edelleen on kysymyksiä siitä, kuinka lojaaleja turvallisuusvoimat todellisuudessa ovat.

Viime viikolla Erdoğan pyysi kuriirien kautta joitakin EU:n jäsenvaltioita ja muita valtioita varovaisuuteen, sillä Turkki voisi alkaa käyttää omia kansalaisiaan vastaan yhä intensiivisemmällä väkivallalla. Turkin oppositio puolestaan aikoo vastustaa hallintoa boikoteilla Erdoğanin lähipiirin yrityksiä vastaan, mikä saattaa johtaa uusiin oikeusjuttuihin.

Tilanne on saanut Euroopan maiden johtajat miettimään, miten he voisivat reagoida. Alaranta tuo esille, että: "Euroopan maiden tulisi ottaa tiukka kanta autoritääristä kehitystä vastaan. Jos oppositio pääsee valtaan, se todennäköisesti haluaisi kehittää suhteitaan Eurooppaan ja eristää itseään autoritaarisista valtioista, kuten Venäjästä."

Erdoğan on myös yrittänyt manipuloida kurdiväestön ja turkkilaisten oppositiopolitiikkojen välisiä suhteita. Viime viikonlopun Newroz-juhlissa, jotka kurdit viettävät iloisin mielin, hallitus kuitenkin salli juhlat. Tämä prosessi saattaa kuitenkin olla osa Erdoğanin strategiaa hajottaa molempia oppositioita vaikuttaen niiden yhteistyöhön negatiivisesti.

Erdoğan päätti pidättää İmamoğlun, joka oli määrä valita pääoppositiopuolue CHP:n presidenttiehdokkaaksi. CHP edustaa sekulaarista nationalismin ideologiaa, joka eroaa Erdoğanin islamistisista politiikoista. İmamoğlun vangitseminen voi aiheuttaa lisää uhkaa hallituksen , koska se voi koota kansan yhteen taistoon oppositiopolitiikan puolesta.

Tilanne on siis Turkin sisällä erittäin jännittynyt, ja monen on pakko kysyä – voiko Erdoğan todella pysyä vallassa tässä kaaoksessa?