Rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta on julkaissut ajatuksiaan siitä, että Suomi voisi harkita yhden rajanylityspaikan avaamista itärajan alueella. Tämä ehdotus on herättänyt laajaa keskustelua, ja osa asiantuntijoista, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön neuvonantaja Hanna Smith, on voimakkaasti vastustanut ajatusta, väittäen, että Suomen tulisi pitää itäraja tiukkana.

Professorin Laineen mukaan rajasulku on tuonut Suomeen rauhan, mutta hän ehdottaa, että yksi rajanylityspaikka voitaisiin avata rajoitetusti. Hän uskoo, että tämä voisi hyödyttää kaksoiskansalaisia ja perheitä, jotka asuvat rajojen molemmin puolin. Laine korostaa, että kanssakäyminen Venäjän kanssa on tärkeää ja kaipaamme tietoa naapuristamme.

Laine uskoo, että Rajavartiolaitos pystyisi hallitsemaan mahdollisia ongelmatilanteita, mikäli rajanylityspaikka avattaisiin. Hän toteaa, että nykyisin raja-aitojen tarkoitus lienee ensisijaisesti psykologinen; ne luovat turvallisuuden tunnetta, vaikka ne eivät välttämättä ratkaise perimmäisiä ongelmia.

Suomella on Venäjän kanssa maastorajaa lähes 1 100 kilometriä, ja osa tästä rajasta on saamassa esteaitaa. Vaikkakin professorit Laine ja Eiki Berg Tarton yliopistosta ovat eri mieltä rajarakentamisesta, he molemmat myöntävät, että raja-aitojen vaikutus turvallisuuteen on monisyinen. Berg puolestaan huomauttaa, että Viron ja Venäjän rajalla on tällä hetkellä käytössä vain kolme rajanylityspaikkaa, mikä aiheuttaa pitkiä jonoja nykyisillä rajoilla.

Virossa rajaliikenteen vähentyminen on johtanut siihen, että nykyisin rajanylityspaikat ovat ruuhkautuneet, ja koska liikenne ei ole enää entisellään, rajaliikenteen avaaminen ei vaikuta realistiselta. Kuitenkin Virossa on jo rakenteilla esteaitoja Venäjän rajalle, mikä herättää keskustelua myös Suomessa.

Erityisesti tuore tapahtuma, jossa noin 40 tutkijaa ja asiantuntijaa Naton jäsenvaltioista ja kumppanuusvaltioista kokoontui Joensuuhun, rikastutti keskustelua raja- ja turvallisuuskysymyksistä. Asiantuntijat arvioivat kriittisesti Naton toimia ja sen vaikutusta maiden suhteisiin. Onko Suomi nyt tilanteessa, jossa on aika avata rajoja ja vähentää pelkoja? Vai onko meidän pysyttävä tiukasti rajojen takana, kunnes tilanne muuttuu?