Ilmastonmuutos saattoi olla syynä nykyihmisen kaukaisen sukulaisen, floresinihmisen, tuhoon noin 50 000 vuotta sitten. Uuden tutkimuksen mukaan kova kuivuus tappoi tämän lyhytkasvuisen ihmislajin, joka asui Indonesiassa, kertoo tiedelehti NewScientist.

Floresinihminen (Homo floresiensis) tunnetaan myös nimellä "hobitti", koska se oli vain noin 1,1 metriä pitkä ja painoi 16–28 kiloa. Ensimmäiset fossiilit löydettiin Floresin saarelta vuonna 2003, ja niiden paikka ihmisen evoluutiossa on yhä epäselvä.

Floresinihmisen aivojen koko oli huomattavasti pienempi kuin nykyihmisellä, sillä kallon tilavuus oli vain 400 kuutiosenttiä. Kuitenkin tutkijat ovat löytäneet todisteita, että tämä laji käytti kehittyneitä kivisiä työkaluja ja aseita.

Aikaisemmin ajateltiin, että lajin hävitti vulkaaninen aktiivisuus, mutta asiantuntijat, kuten professori Michael Gagan Wollongongin yliopistosta, ovat kyseenalaistaneet tämän näkemyksen.

Uuden tutkimuksen mukaan syynä saattoi olla pitkäkestoinen kuivuus, joka vaikutti voimakkaasti elinympäristöön. Kaakkois-Aasiassa monsuunisateet ovat elintärkeitä, ja tutkijat ovat analysoineet alueen kiviä mittaamalla niiden magnesiumin, kalsiumin ja hapen isotooppipitoisuuksia. Tulokset osoittavat, että sademäärä väheni 38 prosenttia 20 000 vuoden aikana ja noin 56 000 vuotta sitten alue oli selvästi nykyistä kuivempi.

Floresinihmisen tärkeä ravinto koostui stegodoneista, pienikokoisista elefantin sukulaisista. Gagan uskoo, että makean veden puute ajoi stegodonit pois asuinsijoiltaan, mikä voi olla yksi syy siihen, miksi floresinihminen joutui etsimään uusia elinmahdollisuuksia. Tämä luultavasti johti lajin sukupuuttoon, sillä elämän sopeutuminen vieraille alueille oli erityisen vaikeaa pienikokoisille lajeille.

Cambridgen yliopiston tutkija Michela Leonardi korostaa, että eläminen ilman vettä on erittäin haastavaa: "Tiedämme, että elämä voi olla todella vaikeaa, jos vettä ei ole saatavilla."

Evoluution myötä floresinihminen ja stegodonit sopeutuivat elämäänsä saarella, mutta ilmastonmuutos tapahtui niiden kannalta liian nopeasti. On mahdollista, että floresinihminen kohtasi myös aikakauden nykyihmisen, Homo sapiensin, ja kilpailu elintilasta saattoi pahentaa lajin jo valmiiksi haasteellista elämää.

Tutkijat toivovat, että tämä tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lajien selviytymiseen, ja kuinka nopeasti ympäristön muutokset voivat laittaa jopa hyvin sopeutuneet lajit koetukselle.