Ulkomaalaistaustaiset nuoret aikuiset Suomessa kokevat työttömyyttä ja heikkoa koulutustasoa huomattavasti enemmän kuin suomalaistaustaiset ikätoverinsa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan 18–29-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat usein työttömänä tai työvoiman ulkopuolella.

Pellervon taloustutkimus osoittaa, että tämä joukko suorittaa harvemmin toisen ja kolmannen asteen tutkintoja. Erityisesti miehet jäävät koulutuksen jälkeisestä työelämästä, mikä huolestuttaa asiantuntijoita.

Tutkimuksessa selviää, että yksi merkittävä syy tähän on vanhempien heikko sosioekonominen asema, joka vaikuttaa suoraan lasten koulutukseen ja pääsyyn työmarkkinoille. Tämä ilmiö on nähtävissä eri etnisten ryhmien keskuudessa, ja se edellyttää kattavia tukitoimia.

Suomessa syntyneiksi ulkomaalaistaustaisiksi nuoriksi kutsutaan henkilöitä, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Heidän määränsä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ministeriön mukaan vuonna 2010 Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia nuoria aikuisia oli vain noin tuhat, mutta vuonna 2023 tätä lukua oli jo yli 15 000. Moni heistä on vanhempiensa jälkeläisiä, jotka muuttivat Suomeen 1990-luvun alussa Somaliasta, Jugoslaviasta ja Neuvostoliitosta.

Tämä tilanne nostaa keskiöön myös yhteiskunnan tarpeen panostaa enemmän integraatioon ja koulutusmahdollisuuksiin. Asiantuntijat varoittavat, että ilman kunnollista tukea ja resursseja, ulkomaalaistaustaisten nuorten mahdollisuudet menestyä työelämässä heikkenevät entisestään. Tämän vuoksi on tärkeää, että hallitus ja eri yhteisöt kehittävät yhteistyöprojekteja, jotka auttavat nuoria löytämään oman paikkansa työmarkkinoilla.

Erojen minimoimiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan myös julkista keskustelua, jossa nostetaan esille näiden nuorten haasteet ja mahdollisuudet, sekä kehitetään käytännön toimia, jotka voivat aidosti parantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymismahdollisuuksia.