Yhdysvalloissa ollaan harkitsemassa uuden adenovirusrokotteen antamista kaikille varusmiehille, mikä herättää huolta myös kansainvälisesti. Rokote on suunniteltu suojaamaan kahta adenovirustyyppiä vastaan, joista erityisesti adenovirustyyppi 7 on aiheuttanut suurta tartuntataakkaa Suomen varuskunnissa tänä vuonna. Tämä on johtanut jopa tuhansiin sairastumisiin varusmiesten keskuudessa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi asiasta vastauksessaan eduskunnassa esitettyyn kysymykseen, jossa käsiteltiin varusmiesten terveydenhuoltoa ja potentiaalista rokotteen käyttöönottoa. Kainuun prikaatissa lähes koko kesäkuussa saapunut varusmiesryhmä kärsi hengitystieinfektioista, ja adenovirus oli selvästi keskeinen syyllinen. Sairastumiset ovat olleet niin vakavia, että monet varusmiehet ovat joutuneet tehohoitoon.

Yhdysvalloissa adenovirusrokotetta on annettu suhteellisen laajasti asepalvelusta aloittaville, mikä on herättänyt kysymyksiä sen käyttöönotosta Euroopassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt rokotteen tehoa, turvallisuutta, saatavuutta sekä käyttömahdollisuuksia. Rokote vaikuttaa olevan tehokas erityisesti adenovirustyyppien 4 ja 7 tartuntoja vastaan, joissa adenovirustyyppi 7 on tunnettu erittäin helposta leviämisestään.

Häkkänen kertoi myös, että taudin itämisaika voi olla jopa neljätoista päivää, minkä vuoksi tartuntaketjujen katkaiseminen on haasteellista. Vaikka tauti on jyllännyt varuskunnissa, sen leviäminen muun yhteiskunnan keskuudessa ei ole ollut yhtä voimakasta, mutta tilanne on joka tapauksessa poikkeuksellinen verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Kansanedustajat, kuten Terhi Koulumies ja Arja Juvonen, ovat esittäneet huolensa varusmiesten terveydenhuollon laadusta, erityisesti hoitoon pääsyn viiveistä ja siitä, ovatko vakavasti sairaat varusmiehet saaneet riittävää hoitoa. He vetoavat siihen, että varusmiesten terveydenhuollon parantamiseen tarvitaan pikaisia toimia, jotta he voisivat saada asianmukaista apua ja hoitoa varuskunnissa.

Häkkänen on myöntänyt, että epidemiat ovat aiheuttaneet ruuhkaa varuskuntien terveysasemille ja että lisähenkilöstön määrä on ratkaistu taudista kärsiville varuskunnille. Terveysasemilla hoidon tarve arvioidaan, ja hoitoon pääsy tapahtuu kiireellisyyden mukaan. Kuitenkin hoitoon pääsy on ollut hitaampaa ja se on herättänyt kritiikkiä varusmiesten ja heidän perheidensä taholta.

Puolustusvoimat on tietoinen haasteista ja pyrkii varmistamaan, että hoitohenkilöstön määrä riittää erityisesti epidemiatilanteissa. Seuraavaksi keskusteluissa on ollut myös mahdollisuus kotiuttaa vakavasti sairastuneita varusmiehiä, mikäli kotihoito on arvioitu edistävän heidän toipumistaan paremmin kuin varuskunnassa pysyminen.

Kun otetaan huomioon Puolustusvoimien nykyiset rekrytointivaikeudet terveydenhuollon ammattilaisista, haasteet varusmiesten terveydenhuollossa saattavat kasvaa entisestään. Tarve luoda tehokkaampi järjestelmä epätavallisten epidemioiden osalta on kiistaton, ja tähän liittyen arvioidaan parhaillaan lääketieteellisen henkilöstön määrää ja käyttöä. Häkkänen on kuitenkin vakuuttanut, että varusmiesten ja palvelukseen astuvien nuorten terveys on Puolustusvoimien erityinen huolenaihe.