Vuoden 2025 alussa voimaan astuva rakentamislaki tuo mukanaan merkittäviä muutoksia, jotka uudistavat Suomen rakentamisen lupakäytäntöjä, kiertotalouden vaatimuksia sekä yhteiskunnallista toimintakenttää. Laki ei vain helpota alle 30 neliömetrin rakennusten lupavapautusta, vaan myös avaa ovia uusiin, innovatiivisiin ratkaisuihin kunnille ja yrityksille, jotka tarvitsevat nopeasti tiloja.

Muunneltavat modulaariset tilat tarjoavat joustavia ratkaisuja etenkin kasvavassa kysynnässä oleville tiloille. Uuden lain myötä modulaarisille rakennuksille tulevat tiukentuvat tekniset ja vastuullisuusvaatimukset eivät kuitenkaan merkitse suuria sääntelymuutoksia niiden käytössä. ”Laki kannustaa vankasti vähähiiliseen rakentamiseen ja edellyttää tarkkaa elinkaarivaikutusten arviointia”, kertoo rakennusalan asiantuntija Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT:stä.

Erityisesti kunnallisessa palvelutoiminnassa, kuten kouluissa ja terveydenhuollossa, modulaariset ratkaisut voivat vähentää pysyvien rakennusten pitkäaikaista tarvetta. Niiden avulla voidaan nopeasti vastata muuttuviin tarpeisiin esimerkiksi kriisitilanteissa. Kuntien ja hyvinvointialueiden on tästä syystä harkittava modulaaristen tilojen hyödyntämistä tehokkaasti.

Rakentamislain myötä saatu käsittelyaikatakuu voi nopeuttaa jubliikkihaun lupakäytäntöjä, mikä voi edistää väli- ja pitkäaikaisten rakennusten hankintaa. Kemppainen toivoo kuntien hyödyntävän lain tarjoamat tehokkaammat lupaprosessit, välttäen uusien hallinnollisten esteiden syntymistä.

Vuonna 2026 voimaan astuva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo lisää paineita julkiselle sektorille, mikä voi johtaa vanhojen, energiatehokkuusvaatimukset täyttämättömien rakennusten purkamiseen tai perusteellisiin kunnostuksiin. Tämä lisää kysyntää modulaarisille tiloille, jotka voivat toimia nopeina ratkaisuina huonokuntoisten rakennusten tilalle.

Rakentamislain myötä rakennusten hiilijalanjälki lasketaan nyt ensisijaisesti rakennuksen ensimmäisestä käyttövaiheesta. Modulaaristen rakennusten siirto uusille kohteille voi näin ollen olla käytännössä päästöttömämpää, koska hiilijalanjälki lasketaan ennen kaikkea sen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta.

”Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia modulaarisille rakennuksille, sillä niiden uudelleenkäyttö tuo tilaajille merkittäviä hiilijalanjälkihyötyjä”, Kemppainen sanoo. Lisäksi rakennusala on digitalisoitumassa nopeasti, ja tulevaisuudessa lupaprosessit voivat digitalisoitua kattavasti, mikä nopeuttaa tilaratkaisujen toteuttamista entisestään.

Modulaaristen rakennusten käyttö lisääntyy, koska kuntien on usein järkevämpää hankkia käyttöoikeuksia ja ylläpitoa ilman suuria investointeja kiinteisiin rakennuksiin. Käytännön kokemukset muunneltavien tilojen käytöstä ovat jo osoittaneet niiden monipuolisuuden ja käyttömukavuuden erityisesti erilaisissa yhteiskunnallisissa palveluissa.