Kuopion Pelastusopistossa on tuoreeltaan laadittu raportti, jossa tutkitaan, miten Suomi voisi parantaa väestönsuojelun käytäntöjä Venäjän hyökkäyssodan opetusten avulla. Raportti on valmistunut sisäministeriön toimeksiannosta ja se esittää merkittäviä suosituksia väestönsuojien varusteluun.

Ukrainassa sodan aikana ihmiset ovat viettäneet pitkiä aikoja väestönsuojissa, mikä on nostanut esiin tarpeen niiden käytettävyyden parantamiseksi. Pelastusopiston asiantuntija Mikko Räkköläinen kertoo, että Ukrainassa väestönsuojissa on otettu käyttöön sähkötoimisia varusteita, jotka esimerkiksi mahdollistavat kännyköiden lataamisen ja kahvin keittämisen. "Kahvinkeitin ei ole vain luksusta, vaan se parantaa ihmisten henkistä hyvinvointia kriisitilanteessa", hän toteaa.

Raportissa korostuu myös WiFi-yhteyden tärkeys, sillä monissa suomalaisissa väestönsuojissa signaalit eivät pääse perille, mikä vaikeuttaa tiedonsaantia ja viestintää. "Oma WiFi-verkko voisi olla ratkaiseva tekijä esimerkiksi huonojen säilytystilojen tai sähkökatkosten aikana", Räkköläinen lisää.

Ukrainassa suuremmissa väestönsuojissa huolehditaan myös erityistarpeista, kuten odottavista äideistä ja pienistä lapsista. Räkköläinen varoittaa kuitenkin suoraa kopioimasta Ukrainan käytäntöjä; sen sijaan on tärkeää pohtia, mitä erityisryhmiä Suomessa tulisi huomioida väestönsuojissa ja miten suojat voitaisiin varustaa järkevästi.

Käytettävissä olevat digitaaliset työkalut ovat kehittyneet sodan aikana; Ukrainan Air Alert -mobiilisovellus on aivan ykkösratkaisu, joka ilmoittaa asukkaille mahdollisista uhista, kuten ilmaiskuista. "Sovelluksen etu on sen mahdollisuudessa rajata viestintää tarkasti", Räkköläinen toteaa, korostaen, että tehokkuus tiedon välittämisessä on elintärkeää, erityisesti pitkän sodan aikana, jolloin ihmisten reagointikyky saattaa heikentyä.

Lisäksi raportissa käsitellään kriittisen infrastruktuurin suojaamista ilmahyökkäyksiltä ja sen häiriönsietokykyä. Liian monia pelastajia on menettänyt henkensä sodan aikana riittämättömien suojavarusteiden vuoksi. "Meidän on parannettava pelastusalan varustusta ja koulutusta, jotta voimme paremmin varautua tuleviin haasteisiin", toteaa Pelastusopiston raportin yksi päätarkoituksista.

Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Mikko Hiltunen pitää raportin havaintoja arvokkaina, mutta korostaa, että resurssit kehittämiseen ovat edelleen haasteena. "Meillä on selkeä käsitys siitä, mitä meidän pitäisi tehdä, mutta tarvitaan lisäresursseja ja tukea, jotta voimme toteuttaa nämä tarpeet", Hiltunen sanoo.