Valtion säästösuunnitelmat kyseenalaistettu

Suuri joukko uusia aluevaltuutettuja asettuu vastustamaan hallituksen tiukkoja säästösuunnitelmia. Täysin yllättävää on, että Ylen vaalikoneeseen vastanneista aluevaltuutetuista peräti 83 prosenttia uskoo säästöjen olevan ongelmallisia.

Aluevaltuutettujen huoli on todellinen

Yhteensä 1 379 aluevaltuutettua valittiin, ja yli 1 290 heistä ilmaisi mielipiteensä vaalikoneessa. Hallituksen säästölinja jakaa mielipiteitä, erityisesti oppositiopuolueiden edustajat nostavat ääntään vastaan.

Alueet painivat taloushaasteiden kanssa

Hyvinvointialueet ovat todellisessa pulassa. Lain mukaan niiden on katettava vuoden 2023 jälkeen syntyneet alijäämät vuoteen 2026 mennessä. Onko tämä realized? Ainakin ministeri Riikka Purra (ps.) on todennut, että tietyt alueet voivat saada poikkeuslupia, mutta tällä hetkellä hänen mukaansa tilanne on silti tiukka.

Asiantuntijat varoittavat tilanteen vaikeudesta

Terveydenhuollon professori Kristiina Patja arvioi, että aluevaltuustojen asenne säästämiseen tiukkenee, mutta se ei poista ongelmia. Hänen mukaansa alueilla ei ole oikeasti mahdollisuuksia välttää säästötoimia, kun rahoitus ohjautuu suoraan valtiovarainministeriöstä entisten kuntabudjettien sijaan.

Irtiottoja ja kiistoja odotettavissa

THL:n tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen on samaa mieltä ja uskoo, että aluevaalitulokset eivät aina johda mullistuksiin. Kuitenkin aiemmin nähtävät irtiotot, kuten Vantaan ja Keravan alueen kieltäytyminen säästöistä, voivat tulla yhä lisää.

Kuka kestää painetta?

Patja vertaa tilannetta uhkapeliin: Kuka pettää ensimmäisenä? Vantaan-Keravan alueen tilanne on osoittanut, että irtiotot voivat tulla alueen johdalta, eivät pelkästään aluevaltuustosta.

Mitä seuraavaksi?

Yli puolet hyvinvointialueista ei näyttäisi selviytyvän vaatimuksista vaaditussa aikataulussa. Purran mukaan joidenkin alueiden kohdalla saatetaan alkaa arviointimenettelyt. Saavatko ne apua vai katsotaanko, että valtion on pakko ottaa ohjat käsiinsä?