Tilastokeskuksen viimeisimmän raportin mukaan vuoden 2024 lopussa Suomessa asui 610 156 vieraskielistä ihmistä. Suurin kieliryhmä on venäjää puhuvat, mikä johtuu merkittävältä osin Ukrainasta tulleista sotapakolaisista, jotka ovat löytäneet uuden kodin Suomesta.

Viime vuonna vieraskielisten ihmisten määrä kasvoi huikeat 51 862:lla, kun taas suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten ihmisten määrä väheni parikymmentä tuhatta. Tämä ilmiö kuvastaa Suomen väestörakenteen vahvaa muutosta ja monimuotoistumista.

Ukrainasta tulleista pakolaisista monet ovat jo asettuneet Suomeen ja saaneet kotikunnan, mikä näkyy myös venäjänkielisten lukumäärän kasvussa. Tällä hetkellä Suomessa on 102 488 venäjänkielistä asukasta.

Toiseksi suurin vieraskielisten ryhmä on viroa puhuvat (49 564), ja kolmantena arabian kieltä puhuvat (43 534). Näiden kieliryhmien kasvu on merkki siitä, että Suomi ei ole pelkästään suomalaisten maa, vaan yhä useampi kansainvälinen yhteisö tuntuu löytävän paikkansa täällä.

Prosentuaalisesti vieraskielisiä on kuitenkin vielä vain runsas kymmenesosa koko väestöstä. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten Suomi voi paremmin integroida eri kieli- ja kulttuuriryhmiä ja hyödyntää monikulttuurisuuden tarjoamia mahdollisuuksia.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen virallinen väkiluku kasvoi 32 120:lla ihmisellä viime vuoden aikana. Yli kolmasosa tästä kasvusta johtui nimenomaan Ukrainasta tulleista pakolaisista. Nykyisin meitä on Suomessa yli 5,6 miljoonaa.

Miksi väestörakennemuutoksella on merkitystä? Se ei vain vaikuta sosiaalisiin palveluihin ja työllisyyteen, vaan muokkaa myös kulttuurista kenttää ja innovatiivista potentiaalia. Monimuotoisuus voi tuoda mukanaan uusia näkökulmia ja ideoita, jotka rikastuttavat suomalaista yhteiskuntaa. Pysy kuulolla, sillä tämä kehitys ei jää huomaamatta!