Uusi hätäkokous halukkaiden Ukraina-liittoumalle – Suomelta vaaditaan sotilaallista sitoumusta!

Eurooppalaisten Naton jäsenvaltioiden puolustusvoimien komentajat kokoontuvat tiistaina Pariisissa suuressa hätäkokouksessa.

Suomea edustaa Puolustusvoimien komentaja, kenraali Janne Jaakkola, joka tuo mukanaan valtavan vastuunkannan Ukrainan tukemisesta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat kertoneet Iltalehdelle, että liittouman johtovaltiot, Ranska ja Britannia, keräävät tällä viikolla alustavia sotilaallisia sitoumuksia muilta halukkailta mailta.

Britannian hallituksen mukaan parikymmentä valtiota on ilmaissut haluavansa liittyä liittoumaan, jonka tavoitteena on tarjota Ukrainalle sotilaallisia turvatakuuta. Tämä tarkoittaa liikkeitä, kuten Ukrainan ilmatilan suojaamista ja joukojen sijoittamista maahan.

Onko kyseessä aikakauden uusi käännekohta? Liittouma suunnittelee aloittavansa toimintansa viimeistään silloin, kun Ukrainan ja Venäjän välille on saatu aikaan tulitauko.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kutsunut koolle tärkeän sotilaskomentajien kokouksen, ja sen jälkeen lauantaina 15. maaliskuuta pidetään liittouman valtionjohtajien uusi hätäkokous. Kokouksen isäntänä toimii Britannian pääministeri Keir Starmer.

Suomea edustaa kokouksessa tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka on aikaisemmin vahvistanut, että Suomi on mukana halukkaiden liittoumassa. Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok) ovat ilmoittaneet maamme aikomuksista osallistua voimakkaasti liittouman operaatioihin.

Valtionjohtajien kokouksen odotetaan tapahtuvan todennäköisesti etäyhteyksin, mutta mikäli tapaaminen kasvotusten toteutuu, se tapahtuisi Lontoossa.

Viikon alkaessa asiantuntijat kuvaavat tätä hetkeä vedenjakajaksi, jolloin liittouman maiden on annettava sotilaalliselle suunnittelulle entistä konkreettisempia tietoja niiden panostuksista Ukrainan turvatakuihin.

– Suunnitelmasta vastuussa ovat tällä hetkellä Ukraina, Britannia ja Ranska, ja me muut autammme heitä suunnittelussa, Stubb on korostanut. Jokaiselta liittouman maalta odotetaan tietoa siitä, millaista aseistusta ja henkilöstöä se aikoo sijoittaa yhteiseen operaatioon.

Tanskan ja Ruotsin osallistuminen on ollut myös huomattavaa. Tanska ilmoitti maanantaina valmiudestaan lähettää sotilaita osaksi turvatakuujoukkoa, kun taas Ruotsi kertoi jo viime viikolla lähettävänsä kahdeksan Gripen-hävittäjäänsä Kaakkois-Puolaan suojaamaan aseapukuljetuksia Ukrainaan.

Lähteitä lainaten, Gripen-hävittäjät voisivat osallistua myös liittouman ilmatilan suojaamiseen, mikäli operaatiosta tehdään päätös.

Halukkaiden liittouma perustettiin virallisesti Lontoossa sunnuntaina 2. maaliskuuta, ja Britannian pääministeri Starmer korosti tuolloin, että turvatakuiden tulee sisältää ilmavoimien ja maajoukkojen sijoittamista Ukrainaan.

Onko tämä uusi liittouma avainasemassa Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin uudelleenmuotoilussa? Euroopan maiden ilmavoimilla on kyky toteuttaa operaatioita myös Puolan tukikohdista, mikä saattaisi vaikuttaa tilannekuvaan alueella dramaattisesti. Pitääkö Suomi äänensä kuuluvana ja mikä rooli sillä on tulevissa huipputapaamisissa? Se jää nähtäväksi!