Uuden rakennuslain myötä, joka tuli voimaan vuoden alussa, odotetaan vähähiilisten rakennusmateriaalien menekin kasvavan merkittävästi. Stark Suomen vastuullisuusjohtaja Anne Koskisen mukaan lain myötä rakennusalan yrityksiltä vaaditaan ilmastoselvityksen tekemistä vuodesta 2026 lähtien. Lain puitteissa rakennusten hiilidioksidipäästöille asetetaan rajat, mikä tarkoittaa, että yrityksillä on vain vuosi aikaa valmistautua tuleviin vaatimuksiin.

Koskisen mukaan jo nyt useilla valmistajilla vähähiiliset vaihtoehdot ovat nopeimmin myyntiään kasvavia tuotteita. "Ympäristösuunnitelmat ovat tärkeitä rakentamisen materiaalivalinnoissa. Tuotteiden ympäristötiedon merkitys kasvaa ja se tulee näkyvään rakennustyömailla. Tämä kehitys tarjoaa suuria kasvumahdollisuuksia vähähiilisten ja kiertotalouspohjaisten rakennustuotteiden valmistajille," hän toteaa.

Rakennetun ympäristön vuotuisista kokonaispäästöistä noin kolmannes syntyy rakennusmateriaaleista, rakentamisesta ja kuljetuksista, eli niin kutsutuista tuotesidonnaisista päästöistä. Koskinen ennustaa, että valmistajien tuotekehitystoimet keskittyvät erityisesti päästöntensitiivisimpiin materiaaleihin, kuten teräkseen, sementtiin ja betoniin.

"Näiden materiaalien osuus rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä, ja päästöjä voidaan vähentää vähähiilisten tuotteiden avulla. Jo nyt betoniteollisuudessa on kehitetty vähähiilisiää tuotteita, ja terästeollisuudessa työskentelymäärissä panostetaan tuotekehitykseen ja kierrätyksen hyödyntämiseen," Koskinen jatkaa.

Koskisen mukaan puurakentamisen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä puun hiilidioksidia sitova luonne tekee siitä erinomaisen vaihtoehdon. Puurakentamisessa käytettävien ligniinipohjaisten liimojen yleistyminen vähentää ympäristökuormitusta entisestään. Muutokset rakennustyömailla ovat jo käynnistyneet; esimerkiksi maaleissa on siirrytty liuotinohenteisista vesiohenteisiin ja ikkunoissa käytetään yhä enemmän vähähiilistä lasia sekä kierrätettyä alumiinia, mikä auttaa päästöjen vähentämisessä.

Rakennuslain muutokset ja tarkemman ilmastoselosteen vaatima myötä Koskinen uskoo niille, jotka ovat valmistautuneet kunnolla, tulevaa etua vuoden 2026 myötä. "Ympäristösuunnitelman avulla rakennushankkeelle voidaan tarkasti arvioida, miten tuotteen valinta vaikuttaa hiilipäästöihin. Jos suunnitelmaa ei ole, joudutaan turvautumaan yleisiin päästötietokantoihin, jotka antavat vain keskimääräisiä arvoja," Koskinen selittää.

Kansainvälisesti vähähiilisten rakennusratkaisujen kysynnän odotetaan kasvavan, sillä rakentamisen ympäristövaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Koskinen kannustaa alan toimijoita kehittämään jatkuvasti uusia innovaatioita vähähiilisyyden suhteen. "Vähähiilisten materiaalien hyödyntäminen rakennushankkeissa voi merkittävästi alentaa päästöjä verrattuna perinteisiin vaihtoehtoihin. Tämä on yksi keskeisistä tekijöistä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa."