Tampereella ulkomaisten opiskelijoiden osuus ruoka-apua hakevissa on kasvanut huolestuttaviin lukemiin, noin 30-40 prosenttiin. Tämä on herättänyt keskustelua kaupungin viranomaisissa ja erityisesti apulaispormestari Jaakko Mustakallion (vihr.) keskuudessa.

Mustakallio viittaa Suomen Punaisen Ristin (SPR) tekemään selvitykseen, jonka mukaan ruoka-apua hakevien opiskelijoiden määrä on merkittävästi kasvanut erityisesti Tampereen keskustassa, Hervannassa ja Aleksanterinkirkolla. ”Olen huolissani siitä, että nämä opiskelijat saattavat tulla tänne liian pienillä tiedoilla perheensä kanssa”, toteaa Mustakallio.

Tampereen pormestari Kalervo Kummola (kok.) nosti aiheen esille Ylen vaalidebatissa, jossa hän kyseenalaisti tiedonkulun opiskelijoille. Kummola totesi, että monella ulkomaalaisella opiskelijalla voi olla vaikeuksia ymmärtää Suomen elämisen kustannuksia.

Ruoka-apua on haettu Tampereella noin 15 000 kertaa kuukaudessa, ja apua on saatavissa kymmeniä eri jakelupisteitä kautta. Tämä osoittaa, kuinka monelle kaupungin asukkaalle, opiskelijoista perheisiin, ruoka-apu on tullut tärkeäksi selviytymismekaniksi.

Yle on aiemmin raportoinut, että monet ulkomaiset opiskelijat ovat yllättäneet Suomen korkeat elinkustannukset ja etsivät keinoja säästää — jopa tuomalla perheitään asumaan pieniin asuntoihin. Tämä on aiheuttanut haasteita opiskelija-asuntoloissa, joissa on havaittu, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat tuoneet perheenjäseniään asumaan pieneen tilaan, usein ilman vuokranantajien lupaa.

Tämä tilanne herättää kysymyksiä opiskelijoiden elämänlaadusta ja sosiaalisten verkostojen merkityksestä. Kuinka pitkälle opiskelijat ovat valmiita menemään, jotta he voivat tukea perheitään suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa hintataso yllättää monia?

Tampereen cityt ovat muuttamassa ruokajonojen luonteen ja rakenteen avartaessaan mahdollisuuksia myös muille kuin perinteisille kortteerin käyttäjille, mikä voi osaltaan helpottaa opiskelijoiden tilannetta ruoka-apua hakiessa.