Venäjän uhka ja Yhdysvaltojen presidenttinä Donald Trumpin aikana koettu hallinnon arvaamattomuus ovat pakottaneet Euroopan unionin vakavissaan miettimään puolustuskykynsä vahvistamista. Euroopan komissio on esittänyt 150 miljardin euron lainavälinettä, joka perustuu aiemmin sovittuun varojen käyttöön. Jäsenmaat voivat hakea takauksia puolustushankintoihinsa, mikä avaa uusia mahdollisuuksia puolustusteollisuuden kasvattamiseen.

Keskustelu yhteisvelan ottamisesta puolustusta varten on alkanut muistuttaa aiempia kriisiaikoja, kuten koronaviruspandemian taloudellisia toimenpiteitä. Kuitenkin Suomi on suhtautunut yhteisvelkaan varsin kriittisesti.

Viikon kysymys: Tarvitseeko EU ottaa uusi yhteisvelka puolustuksen heikentämisen estämiseksi?

Pekka Toveri (kok/EPP):

Kyllä, Euroopan puolustuksen kehittämisen kanssa ei ole aikaa hääriä. Venäjä on vahvasti sotataloudellisesti heräilevä ja kykenee toipumaan sitoutumisensa vuoksi Ukrainan konfliktista. Monet länsimaisten tiedustelupalvelujen johtajat arvioivat, että meille on annettu vain 3-5 vuotta aikaa varautua Venäjän mahdollisiin hyökkäyksiin. Puolustusteollisuudelle on annettava sysäys eteenpäin ja asevoimien vahvistamiselle on ei ainoastaan konekiväärin vaan myös teknologian osalta nostettava rimaa entisestään.

EU:n nykyinen budjetti on kuitenkin pääosin sidottu vuoteen 2027 saakka, ja jäsenvaltioiden taloudellinen liikkuminen on vaikeaa. Monet jäsenmaat ovat jo velkaantuneita, mikä complicates rápidos budjetin muutosten toteuttamista. Puolustusinvestoinnit tulee saada aikaiseksi nyt, sillä niiden kehittäminen kestää vuosia. Yhteinen velka voisi olla nopein keino saada tarpeelliset varat puolustusinvestointeihin.

Katri Kulmuni (kesk/Renew Europe):

Ei, Euroopan puolustuskykyä tulee parantaa pikaisesti, mutta en näe yhteisvelkaa ratkaisuna. Suomi on jo onnistunut kasvattamaan puolustusmenojaan, ja nyt muiden jäsenvaltioiden on seurattava perässä. Yhteisvelan sijasta on parempi käyttää jokaisen valtion omia varoja puolustushankintoihin. Uudet yhteisvelkamekanismit, joita ei ole hyväksytty jokaisessa EU-maassa, eivät lisää unionin vakautta ja kestävyysvaatimuksia. Meidän on katsottava tämänhetkisten toimintamallien taakse ja mietittävä, mitä todella tarvitsemme tulevaisuudessa.

Sebastian Tynkkynen (ps/ECR):

Ei, monet EU:n ja Naton jäsenmaat ovat jo ryhtyneet vahvistamaan puolustusvalmiuksiaan viime vuosina. Olemme nyt siirtymässä uuteen aikakauteen, mutta se ei vaadi yhteisvelkaa. Esimerkiksi Suomi on vahvistanut jo entuudestaan tehokasta puolustustaan poliittisen tahdon avulla. Mikäli useat jäsenmaat tekevät yhdessä tilausprosesseja, saadaan puolustusmateriaalia enemmän ja edullisemmin.

Kansallisista budjeteista halutaan rahoittaa vain se, mikä todella on tarpeellista. Elpymispaketti, joka perustui yhteisvelkaan, osoitti, että varoja voidaan käyttää liiaksi ja väärin. Nyt, enemmän kuin koskaan, tarvitaan järkevää ja harkittua rahoitusta, jotta voimme suojella toimituksellisia arvojamme ja tulevia sukupolvia.