Suomessa on noussut esiin yllättävä ja ajankohtainen kysymys: mitä tapahtuu, kun vanhuksista tulee rikollisia? Rikosseuraamuslaitoksen Marko Hokkanen vahvistaa, että Suomessa vanhainkotivankiloita ei ole, jolloin vanhusten rikoskäyttäytyminen hoidetaan perinteisellä vankeusjärjestelmällä.

Tuoreessa tapauksessa Taivalkoskella 85-vuotias mies on epäiltynä murhasta, mikä on herättänyt keskustelua vanhusten vankeusrangaistuksista. Hokkanen kertoo, että laki ei tee eroa rikoksen vakavuuden tai vangin iän suhteen; kaikki vangit, myös iäkkäät, käyvät läpi saman prosessin. Jos vanhus tuomitaan murhasta, hän ei voi siirtyä vanhainkotiin vaan hänen on istuttava vankilassa.

Vankilan käytännöt ovat selkeät: ensin vanki sijoitetaan tutkintavankilaan, missä arvioidaan hänen riskinsä. Tämä vaikuttaa siihen, mihin vankilaan hänet sijoitetaan; vakavista rikoksista tuomitut siirtyvät yleensä suljettuihin vankiloihin. Prosessi voi kestää useita vuosia, ja vaikka ikä voi vaikuttaa vangin vointiin, hoitopäätökset perustuvat lääkärien arvioihin.

Hokkanen mainitsee, että on mahdollista keskeyttää vankeustuomio vakavan sairauden vuoksi, kuten terminaalivaiheessa olevan syövän takia. Tämä on kuitenkin harvinaista ja vaatii tarkkaa arviointia.

Ikävimpiä tapauksia ovat vanhukset, joiden liikuntakyky on heikentynyt. Rikosseuraamuslaitoksella on käytössä säännöt, jotka ottavat huomioon vangin toimintakyvyn. Erityisesti vankiloissa, joissa on invapaikkoja, vanhusten sijoittaminen on huomioitu.

Yllättävää on, että Suomen vankiloissa ei ole yläikärajaa, ja rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Viime vuosina yli 70-vuotiaiden vankien määrä on kuitenkin kasvanut räjähdysmäisesti; esimerkiksi vuonna 2015 vankiloissa oli vain kymmenen yli 70-vuotiasta vankia, kun taas vuonna 2023 heitä oli jo 26. Tämä trendi on jatkuvasti noussut, vaikka poikkeuksia on ollut.

Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntija Ulla Knuuti on sanonut, että rikosten tekeminen vähenee iän myötä, mutta samalla ikääntyneiden väestö kasvaa, mikä selittää vanhusten vankien määrän nousua. Yli 80-vuotiaat vangit ovat harvinaisia, ja heidän joukossaan olevat henkilöt jäävät usein alle viiden kappaleen lukumäärään, mikä vaikeuttaa tarkkaa tilastointia.

Erityisesti Taivalkosken murhatapaus on herättänyt kansalaiskeskustelua rikoksista ja niiden rangaistuksista ikäihmisten keskuudessa. Launtaina 22. maaliskuuta tapahtuneessa murhassa 36-vuotias perheenisä menetti henkensä, kun vanha, haulikolla aseistautunut mies hyökkäsi kalastuskunnan kokoukseen.

Tämä kolkko tapahtuma muistuttaa meitä siitä, että rikollisuus ei tunne ikärajoja, ja sen vaikutukset voivat olla tuhoisia. Mikä olisi oikea tapa käsitellä tällaista tilannetta? Onko yhteiskunnalla vastuu huolehtia myös ikäihmisten rikollisuuden ennaltaehkäisystä? Tämä keskustelu on vasta alussa.