Vantaa on jääkiekkoharrastuksen keskus, joka on kasvattanut vähintään kymmenen pelaajaa NHL:ään ja toistakymmentä maajoukkueeseen. Tällä hetkellä liigassa pelaa mukavasti lähes kymmenen vantaalaista pelaajaa, mutta tilanne ei ole lähelläkään ihanteellista.

Etelä-Vantaan Urheilijat (EVU) toimii Vantaan kasvattajaseurana, mutta se pelaa vain Suomen neljäntenä korkeimmalla sarjatasolla II-divisioonaa. Seurassa on noin 400 junioria, kun Suomen suurimmissa seuroissa juniorimäärät liikkuvat jopa 1 500:ssa.

Kari Karvinen, joka on toiminut EVU:ssa taitovalmentajana vuodesta 1995, korostaa yhteisöllisyyttä ja laadukasta harjoittelua seuran menestyksen avaintekijöinä. EVU on investoinut myös valmentajien koulutukseen ja saanut apua ulkopuolisilta asiantuntijoilta, kuten NHL-seurojen arvostamalta taitoluisteluvalmentajalta Tiia Hurmeelta.

EVU:n menestyksekkäät alumni-pelaajat, kuten Stanley Cupin voittanut Tuomo Ruutu ja Valtteri Filppula, ovat myös aktiivisesti mukana junioritoiminnassa. Ruutu toi viime keväänä Stanley Cupin pokaalin juniorijoukkueen nähtäväksi, ja se on osoitus siitä, kuinka vahva yhteys pelaajilla on omaan kasvattajaseuraansa.

Kuitenkin jääkiekon harrastamiselle Vantaalla on olemassa huolestuttavia haasteita, erityisesti jäähallein osalta. Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahden mukaan suhdeluku sisäjäähallien ja asukasmäärän välillä on surullinen: Vantaalla on vain neljä jäähallia noin 250 000 asukasta kohti. Tämä tarkoittaa suhdelukua 1/62 500, mikä on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi Espoossa (1/22 666) tai Helsingissä (1/33 263).

Vantaan liikuntatoimien prioriteettina on parantaa jääolosuhteita, mutta tällä hetkellä haasteita on paljon. Vaikka Vantaa tähtää sopivaan 1/23 000 suhdelukuun, se tarvitsee vähintään seitsemän lisähallia. Nykyisen infrastruktuurin kunto on heikentynyt, ja hallien puute vaikuttaa harjoitusmahdollisuuksiin.

Muutama Vantaan jääkiekkoseura, kuten Kiekko-Vantaa, pelaavat korkeammilla sarjatasoilla, mutta myös niiden tulevaisuus on uhattuna. Kiekko-Vantaalla on kunnianhimoinen tavoite nousta korkeimmalle sarjatasolle vuoteen 2030 mennessä, mutta nykyiset hallit eivät yksinkertaisesti riitä. Tikkurilan Areenan kapasiteetti on vain 2 000 katsojaa, ja tarpeet ovat suuremmat. Seuran puheenjohtaja Anssi Aura ehdottaa vaihtoehtoina Areenan laajentamista tai kokonaan uuden hallin rakentamista.

Elmon suunniteltu jäähalli tulee pääasiassa palvelemaan junioreita, eikä se riitä Kiekko-Vantaan nousuambitioiden toteuttamiseen. Liikuntajohtaja Kallislahti huomauttaa, että on tärkeää, ettei urheiluharrastaminen vaikeudu kustannusten vuoksi. Karvinen mainitsee, että 10-vuotiaan maksama 100 euroa kuussa on paljon, mutta silti inhimillisissä rajoissa.

Nykytilanne Vantaalla vaatii huomiota ja resurssien uudelleen suuntaamista, jotta jääkiekon pelaaminen ja harrastaminen pysyy kaikille mahdollisena. Vantaalla voi syntyä uusia huippupelaajia, mutta se vaatii ennen kaikkea investointeja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Vantaalla on löydettävä keinoja parantaa olosuhteita sekä nuorten jääkiekon harrastamista, jotta kaupunki voi ylpeänä kasvattaa tulevaisuuden NHL-tähtiä.