Suojelupoliisin (Supo) päällikkö, valtiotieteen tohtori Juha Martelius, varoittaa uudessa kirjassaan Venäjän kasvavasta vaikutusvallasta maailmanpolitiikassa, joka uhkaa Suomen turvallisuutta. Venäjän käymä sota Ukrainassa ei ole vain alueellinen kriisi, vaan se on osa laajempaa taistelua maailmajärjestyksestä, joka on muuttumassa osana uusrealistista poliittista aikakautta.

Martelius kirjoittaa, että maailmanpolitiikassa on käynnissä merkittävä muutos, ja kansainväliset suhteet ovat siirtymässä uuteen aikakauteen. Hän korostaa, että Venäjä hyödyntää voimakkaasti erilaisia keinoja kasvattaakseen vaikutusvaltaansa, jättäen huomiotta kansainväliset pelisäännöt.

"Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi, mutta se hyödyntää myös muita, alhaisempia vaikuttamisen keinoja. Tämä voidaan nähdä hybriditoimintana, joka uhkaa koko kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää", Martelius selittää.

Koska Suomi jakaa rajansa Venäjän kanssa, on välttämätöntä valmistautua laaja-alaisiin vaikuttamistoimiin, joita Venäjä voi toteuttaa. Martelius varoittaa, ettei laaja-alaisen vaikuttamisen käsitettä voi yksiselitteisesti määritellä, sillä siitä syntyy jatkuvasti uusia ilmiöitä.

Hän luettelee useita tulevia uhkia, joihin Suomi voi kohdata:

- Tiedustelutoiminta:

Uudet oppimis- ja tiedustelumenetelmät ovat yleistymässä.

- Informaatiovaikuttaminen:

Suomi on alttiina suoralle informaatiovaikuttamiselle, joka kohdistuu kansalaisiin ja erityisesti kaksoiskansalaisiin.

- Kyberhyökkäykset:

Tietoverkkohyökkäykset ja palvelunestohyökkäykset ovat yleistymässä.

- GPS-häirintä:

Häirintä voi tapahtua maa-, meri- ja ilmatilassa.

- Teknologiavaikuttaminen:

Riippuvuus ulkomaisista teknologiatuotannosta voi vaarantaa turvallisuuden.

- Yritysostot ja kiinteistöhankinnat:

Ulkomaisten sijoittajien toiminta voi johtaa taloudelliseen vaikuttamiseen.

- Energiatehokkuus ja kriittinen infrastruktuuri:

Venäjä voi käyttää energiariippuvuutta poliittisena välineenä.

- Maahanmuutto:

Rajapyykit voivat avata uusia kanavia vaikuttamiselle.

Martelius muistuttaa, että Suomen turvallisuus on kokonaisuus, jonka tunnistamisessa on suuria haasteita. Kaikki valtionhallinnan sektorit ovat alttiita hybridivaikuttamiselle, mikä tekee siitä vaikeasti hallittavaa.

"Meidän on uudistettava sekä johtamiskäytännöt että hallintorakenteet, jotta voimme tehokkaasti ennakoida ja torjua uhkia. Hallituksen ohjelma tarjoaa mahdollisuuden arvioida ja kehittää kansallisen turvallisuuden strategiaa, jotta Suomi voi pysyä askelen edellä", Martelius proaktiivisesti toteaa.

Martelius vaatii, että kaikilla ministeriöillä on tärkeä rooli kansallisen turvallisuuden edistämisessä. Laaja-alaisen vaikuttamisen ja hybriditaktiikoiden ymmärtäminen vaatii koordinoitua ja selkeää johtamista, jotta Suomi voi vastata tehokkaasti uhiin sekä sisäisiin että ulkoisiin uhkiin.

Suomessa on siis nyt oikea aika nostaa turvallisuuskysymykset keskiöön – se vaatii kuitenkin toimenpiteitä ja valmiutta reagoida nopeasti muuttuviin uhkiin. Minkälaisiin toimiin hallituksen tulisi ryhtyä, että voimme suojata kansalaistemme tulevaisuuden?