Teuvo Pakkalan koulu Oulussa on aiheuttanut hämmennystä vanhempien keskuudessa lähettämällä tiedon, että koulun joulujuhlassa lauletaan uskonnollisia teemoja sisältävä yhteislaulu "En etsi valtaa loistoa". Tämä tieto tiivistää hyvin suomalaisen kouluhenkisen keskustelun nykytilanteen.

Koulu on ilmoittanut, että mikäli huoltajat niin toivovat, oppilas voidaan ohjata eroon juhlasalin melusta ja tunnelmasta, joten tilanne ei ole liian kärttyisä. "Ilmoittakaa toiveestanne Wilma-viestin kautta lapsenne opettajalle", koulun viestissä kehotetaan. Vanhempien huoli on ymmärrettävää, sillä uskonnolliset sisällöt ovat herkkä aihe, erityisesti monikulttuurisessa ja moniuskonnollisessa Suomessa.

Yle uutisoi aikaisemmin, että koulun rehtori Jari Kestilä painottaa, että vastaavia ennakkotietoja ei aiempina vuosina ole lähetetty, mikä nostaa kysymyksiä koulun käytännöistä ja sensitiivisyydestä. Kestilä kertoo, että tämä uutinen tulee Opetushallituksen järjestämästä koulutustilaisuudesta, jossa ohjeistettiin tiedottamaan vanhempia, mikäli juhlassa esiintyy uskonnollisia teemoja. Jos jollain on toiveita, heidän kannattaa toimia sen mukaan; syysloman jälkeen ei enää taideta kokoontua kantelemaan yhdessä laulusta.

Opetushallituksen asiantuntija Outi Raunio-Hannula sanoo Ylelle, että koulut saavat itse päättää käytännön järjestelyistä. Tämä avaa mahdollisuuden alueellisen itsenäisyyden säilyttämiseen, mutta myös lisää kysymyksiä siitä, kuinka hyvin kaikki koulut noudattavat ohjeita.

Merikosken koulun rehtori Mervi Karjalainen puolestaan huomauttaa, että nykyisten ohjeiden mukaan joulujuhlassa voidaan laulaa yksittäinen virsi ilman, että sitä pidetään uskonnon harjoittamisena. "Ei lapsen sielunelämä siitä turmellu, jos hän kuulee yhden laulun", hän toteaa Ylelle.

Kestilä raportoi, että viestin lähettämisen jälkeen palautetta on ollut vain kaksi, mikä viittaa siihen, että suuremmat joukot saattavat olla hiljaa asiasta.

Marraskuussa keskustelu uskonnollisista lauluista kouluissa sai uutta pontta, kun Hämeenlinnan kaupunki päätti maksaa 1500 euroa korvauksena uskonnottomalle lapselle, joka osallistui uskonnollisia lauluja sisältäneeseen konserttiin. Huoltaja oli luullut konserttia ei-järjestelmälliseksi. Tämä tilanne kuitenkin kääntyi ylösalaisin, kun kaupunki myöhemmin päätti, ettei hyvitystä makseta. Se on vielä yksi esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on navigoida uskonnollisten ja maallisten arvojen välillä koulumaailmassa.

Koululiikunnan ja -kulttuurin kenttä kysyy nyt: onko koulut mustassa aukossa laulaessaan 'En etsi valtaa loistoa', vai ohjaavatko ne tulevaisuuden vaiettuja ääniä kohti uutta ymmärrystä? Kysy sinäkin itseltäsi: mitä mieltä olet? Uskonnollisuus ja koulu, voiko tämä liitto kantaa?

Muista jakaa tämä artikkeli ystäviesi kanssa! Keskustelun herättäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Seuraa meitä, jotta pysyt ajan tasalla koulujen kehityksestä Suomessa!