Vasemmistoliitto on julkistanut suuren pienyrittäjien ohjelman eduskunnassa. Ohjelman keskiössä on pienyrittäjien aseman parantaminen sekä heidän kilpailukyvyn vahvistaminen suurten kansainvälisten yritysten suhteen.

Puolueen mukaan nykyinen hallitus, johdonmukaisesti Petteri Orpon (kok) johdolla, suosii suuryrityksiä ja suuren päänomavelvollisia, jättäen pienyrittäjät heikompaan asemaan. Aino-Kaisa Pekonen, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, syyttää hallitusta tästä epätasa-arvosta.

Pienyrittäjien tukemisen lisäksi Vasemmistoliitto tähdentää, että lähes 95% Suomen yrityksistä on pieniä tai keskikokoisia, ja 13,5% työllisistä on yrittäjiä. Minja Koskela painottaa, että yrittäjiä tulee alkaa nähdä yhteiskunnallisena voimavarana, ei vain yksiselitteisinä liiketoimintakilpailijoina. Erityisesti luovilta aloilta odotetaan suurta kasvupotentiaalia.

Pienyrittäjien haasteet eivät ole vähentyneet: ohjelma tutkii, mitä ongelmia pienyrittäjät kohtaavat ja miten heitä voitaisiin auttaa. Tilastot osoittavat, että naisten osuus yrittäjistä on vain 34%, mikä herättää keskustelua sukupuolten tasa-arvosta. Yksinyrittäjät ovat yli puolessa (38%) ja työllistävistä yrittäjistä vain 21%. Tämä heijastaa erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita, joita eri sukupuolet kohtaavat yrittäjyyden kentällä.

Koskela korostaa halua rikkoa stereotypioita, joiden mukaan yrittäjyys tarkoittaa automaattisesti rikkautta ja menestystä. Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan yrittäjät ovat usein yliedustettuna matalimpien tuloluokkien joukossa, mikä kyseenalaistaa nykyiset näkemykset yrittäjyyden houkuttelevuudesta.

Sosiaaliturva on keskeinen tekijä, kun puhutaan yrittäjiksi ryhtymisestä. Nykyisin päätoimisilla yrittäjillä ei ole verrattavaa sosiaaliturvaa palkansaajiin nähden. Esimerkiksi YEL-maksu, yrittäjän eläkemaksu, on vain 190 euroa kuukaudessa, mikä ei riitä kattamaan yrittäjien todellista taloudellista ja sosiaalista turvaverkkoa.

Vasemmistoliitto esittää uudistuksia, jotka tarkentaisivat YEL-maksua ja sitoisivat sen enemmän yrittäjän todellisiin tuloihin. Samalla he haluavat kehittää bufferia sairauslomien varalle. Ehdotus sisältää myös yhdistelmävakuutuksen, joka voisi tarjota lisäturvaa yrittäjille, erityisesti yksinyrittäjille ja aloittaville frekvenssipohjaisille yrittäjille.

Palkkaaminen on yksi suurimmista haasteista pienyrittäjille. Puolue esittää useita keinoja helpottaa tätä prosessia, kuten työntäjälkeistenmaksujen porrastamista liikevaihdon mukaan. He myös vastustavat hallituksen esitystä, joka pitää ensimmäisen sairauspäivän palkattomana, ja ehdottavat, että Kela voisi osittain kattaa työntekijöiden kulut sairaustilanteissa.

Lisäksi Vasemmistoliitto on ainoa puolue, joka on vaatinut arvonlisäveron noston perumista, mikä olisi suuri helpotus ravintola-alalle ja muille pienyrittäjille, jotka kamppailevat lisääntyneiden kustannusten kanssa.

Kaiken kaikkiaan Vasemmistoliitto pyrkii parantamaan olosuhteita, joissa suomalaiset yrittäjät toimivat, ja heidän tavoitteenaan on myös taata, että maahanmuuttajat, jotka ovat merkittävä osa suomalaista yrittäjyyttä, saavat tarvitsemansa tuen. Yrittäjyyden haasteet ovat moninaisia, mutta puolueen ehdotukset lupaavat tuoda toivoa pienyrittäjien päivittäiseen työhön.