Euroopan parlamentissa on jälleen esille noussut suomalaismeppien kiistanalainen näkemys vasemmistoryhmän sisällä: vain pieni osa ryhmästä äänesti Ukrainan aseavun puolesta viime torstain täysistunnossa.

Vasemmistoryhmän 46 mepistä vain yhdeksän kannatti Ukrainan aseellisen tuen jatkoa ja sitä, että lännen aseilla saisi iskeä Venäjän maaperälle sotilaskohteisiin. Ryhmästä 20 vastusti päätösluonnosta. Parlamentti ei päätä tuesta, vaan maat päättävät, mutta parlamentti ilmaisee kantansa asiaan.

Suomen vasemmistomepit, Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo, äänestivät Ukrainan tuen puolesta. Päätösluonnos hyväksyttiin parlamentissa.

Andersson toteaa, että pohjoismaiden mepit tekevät ryhmässään työtä asenteiden muuttamiseksi.

– Jokainen meille annettu ääni menee juuri sille Ukraina-politiikalle, jota olemme edustaneet vaaleissa ja sen puolesta teemme töitä Euroopan parlamentissa, Andersson sanoo.

Keskustelut rauhasta

Vasemmistoryhmän Ukraina-asetuen puute on herättänyt keskustelua Suomessa jo viime kevään EU-vaalikampanjoinnista lähtien. Edellisellä parlamenttikaudella ryhmässä oli jopa selviä Venäjän politiikkaa kannattavia edustajia.

Andersson haluaa korostaa, että koko nykyinen vasemmistoryhmä on tuominnut Venäjän laittoman hyökkäyssodan. Kuitenkin aseapu ja erityisesti aseiden käytön salliminen Venäjän puolella hiertää isoa osaa ryhmän jäsenistöstä. Hän huomauttaa, että aseiden käyttö Venäjän maaperällä on vaikea kysymys myös esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Anderssonin mukaan ryhmässä monen ajattelua ohjaa tavoite rauhasta ja rauhanajattelun perinteet.

– On puhetta, että miksi kukaan ei puhu rauhasta ja vaadi diplomaattisia prosesseja, vaan keskitytään aseisiin ja vaaditaan lisää aseita Ukrainaan, koska ilman diplomaattista ratkaisua ei saada sodalle loppua.

Andersson kertoo, että pohjoismaiden meppien vastaus on se, että rauhan tavoittelu ja aseapu Ukrainalle eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita.

– On tärkeää, että Euroopan päättäjät nostavat esille rauhan tavoitteen, mutta nimenomaan oikeudenmukaisen rauhan. Ja jotta ehdot voisivat olla Ukrainalle hyväksyttäviä, se edellyttää myös aseellista tukea. Ilman sitä on uhka, että rintamalinjat romahtavat ja Venäjä pystyy miehittämään huomattavasti isomman osan Ukrainasta kuin tällä hetkellä.

"Venäjä on reaaliuhka"

Anderssonin mukaan Ukrainan tuen puoltamiseen vaikuttaa mepin kotimaan sijainti ja historia.

– Mua henkilökohtaisesti pännii se, että maantiede on niin merkittävä, kuin se vaikuttaisi olevan. Pohjoismaissa ymmärretään erittäinkin hyvin mistä on kyse, mutta Etelä-Euroopassa on enemmän periaatteellinen asenne, että aseet eivät tuo rauhaa.

– He eivät ymmärrä, millä tavalla Venäjä on reaaliuhka. Mitä se tarkoittaa maille, jotka ovat tässä vieressä, Andersson sanoo Ukrainan aseavun vastustajista.

Hänen mielestään tulisi olla päivänselvää, että Ukrainaa tuetaan.

– On kyse maasta Afrikassa tai Lähi-idässä tai missään muualla, pitäisi aina olla selvää, että jos maa rikkoo kansainvälistä oikeutta ja räikeällä tavalla sodankäynnin pelisääntöjä ja humanitaarista oikeutta, se tulisi tuomita riippumatta siitä, mikä tämä maa on.

Mepit, kuten Merja Kyllönen, ovat havainnoineet, että Venäjän uhka on tullut näkyväksi myös karttojen avulla: hän on näyttänyt saksanturkkilaiselle kollegalleen Özlem Demirelille kartasta kotinsa sijainnin Suomussalmella Raatteen tiellä.

– Hän sanoo, että hän ymmärtää. Te olisitte nyt venäläisiä, jos olisitte tehneet niin kuin Venäjä haluaa, Kyllönen kuvaili kollegan reaktiota.

Vasemmistoliiton kritiikki ja ryhmässä pysyminen

Vasemmistoliitolle on tullut kritiikkiä siitä, miksi se pysyy Euroopan vasemmistoryhmässä.

Vasemmistoliiton suomalaismepit kertoivat kesällä, että he liittyivät vaalien jälkeen Euroopan vasemmistoryhmään, koska he saivat läpi vaatimuksiaan Venäjä-mielisten jäsenten ulossulkemisesta ryhmistä sekä tavoitteitaan ryhmän linjauksiin.

– Ajattelen, että jos emme olisi ryhmässä, meillä olisi entistä vähemmän ääniä Ukrainan aseellisen tuen puolesta vasemmiston sisällä. En näe, millä lailla se olisi Ukrainan etu. Minusta meidän kannattaa olla siellä ja vaikuttaa ryhmän sisällä.

Andersson arvioi, että tähän mennessä ei ole tullut muita suuria teemoja esille, joissa pohjoismaiden vasemmistomepit olisivat eri linjoilla muun ryhmän kanssa. Hänen mukaansa ryhmää yhdistää ainakin talous-, siirtolaisuus- ja ilmastopolitiikka sekä sosiaaliset kysymykset, kuten työmarkkinapolitiikka.

– Veikkaan, että suurin erottava tekijä on se, että vasemmistoliitto on puolue, jolla on kokemusta hallitusyhteistyöstä ja sen tuomasta vastuusta Suomessa. Olemme kuntatasolla olleet koalitioissa mukana. Politiikan tekemisen tapa on erilainen.

Hän toteaa, että Suomi eroaa monista Euroopan maista siinä, että hyvin erilaiset puolueet tekevät yhteistyötä niin eduskunnan kuin kuntatason.

– Voidaan sanoa, että Etelä-Euroopan vasemmistopuolueilla on vähemmän värikästä retoriikkaa kuin mitä Li Anderssonilla on. Ja monet pitävät minua jossain värikkäänä puhujana täällä, Andersson sanoo ja nauraa.