Kansakunta

Vatsatauti huolestuttaa Lapissa - Näin varautua Jallajallassa

2025-01-10

Kirjailija: Elias

Jos suunnitelmissasi on hiihtoreissu Käsivarren erämaa-alueelle Lapissa kahden viikon sisällä, sinun kannattaa harkita ajankohdan siirtämistä, matkan peruuttamista tai vaihtoehtoisen kohteen valintaa.

Metsähallituksen mukaan erämaa-alueen retkeilykohteissa on havaittu vatsatautia, joka on aiheuttanut oksentelua, ripulia ja kuumeen. Vatsataudin tarkkaa aiheuttajaa ei ole vielä selvitetty, mikä lisää huolta alueella liikkuvien keskuudessa.

Paikalliset matkailuyrittäjät ovat raportoineet noutaneensa sairastuneita Saanajärven, Termisjärven, Saarijärven, Kuonjarjoen ja Meekon alueilta. Tämä on vakava asia, ja Metsähallitus kehottaa retkeilijöitä välttämään kyseisten tupien ja niiden vessojen käyttöä sekä muistuttaa hyvästä käsihygieniasta.

Vatsatauti voi levitä nopeasti ja tehdä erämaaolosuhteissa olon erittäin hankalaksi, sillä tauti heikentää kuntoa nopeasti ja avun saaminen voi kestää. Etenkin talvella, jolloin Lapissa on äärimmäisen kylmää ja päivänvaloa on vain vähän, olosuhteet ovat haastavat edellytyksille, jotka vaativat kunnon retkeilyvarusteita.

"Erämaatuvissa vatsatautivirusriski on olemassa," toteaa Metsähallituksen luontopalveluiden toteutusvastaava Jarmo Asell. Huolenaiheina ovat erityisesti retkelle lähtevät ihmiset, jotka eivät varustaudu asianmukaisesti.

Jallajallassa on yksi erityinen vatsataudin riskialue - vessa ja käymälä. Kaikilla Lapin autiotuvilla ei ole edes ulkovessaa, joten tähän on syytä varautua etukäteen. Katja Heikkinen Metsähallituksesta varoittaa, että ennen pitkälle retkelle lähtöä on syytä tarkistaa, onko virus liikkeellä alueella.

Lapin pelastuslaitoksen mukaan epidemiaa ei ole viime päivinä havaittu, mutta yksittäiset vatsatautitapaukset voivat olla vakavia. Pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Ville Rankinen mainitsee: "Jos vatsatauti yllättää -30 asteen pakkasessa, tilanne on kaikkea muuta kuin mukava."

Kilpissafarien Jussi Rauhala varoittaa, että retkeilijöiden tulisi huolehtia hygieniastaan ja olla varovaisia. "Oma teltta voi olla hyvä vaihtoehto, jos haluaa välttää tartuntoja. Tunturit eivät katoa, ne ovat siellä ensi vuonnakin," hän vinkkaa.

Rauhala muistelee, kuinka muutama vuosi sitten kevätsateiden aikaan pelastustyöt olivat tarpeen, kun heikkojen varusteiden vuoksi valtakunnan rajapyykin tienoilla ollut retkeilijä oli jäänyt kiinni märkään lumeen. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi varustautuminen on ensisijaisen tärkeää. Kuten Rauhala toteaa, "mikäli liian heppoisin varustein lähdetään liikenteeseen, voi se johtaa turhiin pelastusretkiin."

Erityisesti retkeilijöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota ennen matkan suunnittelua ja varustautumista, sillä erämaissa voi olla mitä tahansa haasteita, joihin on hyvä valmistautua etukäteen.